OpenAI lanseerasi toukokuussa self-serve Ads Managerin, joka avaa ChatGPT-mainonnan kaikille mainostajille. Aiemmin yhtiön mainosalusta vaati 50 000 dollarin minimibudjetin ja toimi vain näyttöperusteisesti. Nyt minimi on poistettu, ja klikkipohjainen hinnoittelu tuli rinnalle. Yhtiö tavoittelee 2,5 miljardin dollarin mainostuloja tänä vuonna ja 100 miljardia vuoteen 2030 mennessä.
OpenAI:n monetisaatiojohtaja Asad Awan kertoi alustasta toimittajille toukokuun alkupuolella. Beta-versio rullaa ensin yhdysvaltalaisille mainostajille, ja kampanjoita voi luoda joko itse työkalussa tai toimistokumppanien Dentsun, Omnicomin, Publicisin ja WPP:n kautta. Adoben, Criteon, Kargon, Pacvuen ja StackAdaptin kaltaiset mainosteknologiat saavat alustaintegraation.
Reutersin maaliskuisen raportin mukaan OpenAI keräsi yhdysvaltalaisesta mainospilotistaan yli 100 miljoonaa dollaria ensimmäisten kuuden viikon aikana. Pilottiin osallistuivat alkuvaiheessa lähinnä isot brändit. Vauhti antaa viitteitä siitä, ettei 2,5 miljardin tavoite ole pelkkä julistus, vaikka loppuvuosi vaatii noin kahdeksankertaisen kasvun. Itsepalvelualustan tarkoitus on vetää mukaan tuhansia pienempiä mainostajia, joille aiempi minimi oli liian korkea kynnys.
“Mainokset eivät vaikuta ChatGPT:n vastausten orgaaniseen malliin. Käyttäjien tietosuojaan asetetaan korkea rima.”
Sata miljardia vuoteen 2030
OpenAI:n viestintä on viime kuukausina kääntynyt yhä avoimemmin mainostulojen suuntaan. Yhtiön sisäinen tavoite vuodelle 2029 on noin 25 miljardia dollaria mainostuloja, ja vuoteen 2030 mennessä mainonta ohittaisi suuruusluokaltaan Amazonin nykyiset mainostulot. Yhdysvaltalainen tekoälypohjainen hakumainonta kasvaa ennusteiden mukaan miljardista dollarista vuonna 2025 noin 26 miljardiin vuoteen 2029 mennessä.
Mittakaava on kova mutta ei mahdoton, jos ChatGPT:n viikoittain noin 800 miljoonan käyttäjän pohjalta saadaan rakennettua kohdennettu mainosalusta. Vertailukohdaksi: Googlen mainostulot olivat viime vuonna noin 264 miljardia dollaria ja Metan noin 161 miljardia.
Mitä tapahtuu Suomessa?
Sanoma raportoi vuoden 2025 liikevaihdokseen 1 302 miljoonaa euroa, josta digitaalinen mainonta on noin 12 prosenttia eli karkeasti 156 miljoonaa euroa, painettu mainonta lisäksi noin kolme prosenttia. Alma Median digitaalisten markkinapaikkojen ja journalismin mainostulot rakentuvat samaan kakkuun, MTV:n tv-mainosbudjetit erikseen. Kun globaali toimija avaa uuden mainoskanavan, jossa on lähes miljardi viikoittaista käyttäjää, kotimaisten mediatalojen mainosjohtajilla on syytä katsoa kalenteria. Pieneenkin osuuteen suomalaisesta mainoseuropotista mahtuu nopeasti kymmeniä miljoonia euroja.
Suomessa medioiden mainosmyynti on ollut paineessa jo useamman vuoden. Vuoden 2025 lopulla yleinen mainoskysyntä lievästi heikkeni, ja Sanoman tilinpäätöksessä todettiin muun muassa kolmannen osapuolen tv-mainonnan jälleenmyynnin päättymisen leikanneen tulovirtaa. ChatGPT-mainonnan tulo Suomeen iskee siis kenttään, joka ei ole syvässä kasvuvaiheessa.
Toistaiseksi alusta on Yhdysvalloissa, eikä OpenAI ole kertonut tarkkaa aikataulua Euroopan tai Suomen avaukselle. EU:n tekoälyasetus ja sähköisen viestinnän tietosuojasääntely tuovat omat reunaehtonsa kohdennukselle, mikä todennäköisesti hidastaa Euroopan-julkistusta ainakin kuukausilla. Silti kun avaus tulee, suomalaisten mainostajien testibudjetit suuntautuvat todennäköisesti samaan suuntaan kuin Google Adsin ja Meta Adsin aikoinaan.
Mitä tämä tarkoittaa lukijalle?
ChatGPT-mainonta on toistaiseksi vain yhdysvaltalaisille mainostajille, mutta avautuminen Eurooppaan on todennäköistä kuukausien sisällä. Suomalaiselle lukijalle muutos näkyy ensin ostosehdotuksina ChatGPT:n vastauksissa ja toiseksi siinä, miten paljon mainoseuroja jää enää virtaamaan kotimaisille medioille rahoittamaan journalismia.
Sanasto
Ohjelmallinen ostaminen
Digitaalisen mainonnan automaattinen ostotapa, jossa tietokoneet huutokauppaavat mainospaikkoja millisekunneissa ihmisten sijaan. Suurin osa nykyisestä verkkomainonnasta liikkuu tätä kautta.
Itsepalvelualusta (self-serve)
Verkkotyökalu, jonka kautta mainostaja voi itse luoda, kohdentaa ja seurata kampanjoitaan ilman, että tarvitsee neuvotella myyjän kanssa. Google Ads ja Meta Ads toimivat samalla logiikalla.
Journalismin kannalta kova kysymys
Suomalaiset mediatalot ovat jo joutuneet sopeutumaan siihen, että hakuliikenne sirpaloituu tekoälyvastauksiin. Ruotsalainen Schibsted ja saksalainen Axel Springer ovat tehneet sopimuksia OpenAI:n kanssa sisällön käytöstä, ja Sanoma on hakenut omia kumppanuuksiaan. Mainosrahojen liikkuminen ChatGPT:n suuntaan on kuitenkin eri keskustelu kuin sisällön lisensointi: jos kotimainen lukija saa toimituksellisen vastauksensa ChatGPT:stä ja näkee samalla mainoksen, mainoseuro menee OpenAI:lle, ei suomalaiselle medialle.
IAB Finland tutkii syksyisin ohjelmallisen ostamisen tilaa, ja seuraavasta kierroksesta on todennäköisesti luettavissa, miten kotimaiset mainostajat asemoituvat tekoälyalustoihin. Sitran ja Business Finlandin näkökulmat ovat olennaisia silloin, kun keskustellaan siitä, missä määrin suomalainen mainosraha jää kotimaahan rahoittamaan journalismia. Itse soitan molemmille ennen seuraavaa aiheen juttua.
Mainosbisneksen avautuminen tekoälyalustoille ei ole yllätys, mutta aikataulu on. OpenAI:n nopea siirtyminen 100 miljoonan dollarin pilotista 2,5 miljardin tavoitteeseen muutamassa kuukaudessa kertoo, että yhtiön rahoittajat odottavat tuloja jo nyt. Suomalaisen mediakentän kannalta ratkaiseva kysymys ei ole, tuleeko ChatGPT-mainonta Eurooppaan, vaan miten nopeasti ja millä ehdoilla.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
