Daniel Ek keräsi Helsingille 1,2 miljardia

Saksalaisesta startupista Euroopan kallein puolustusyhtiö

Saksalainen Helsing on viimeistelemässä 1,2 miljardin dollarin rahoituskierrosta, joka nostaisi viisivuotiaan tekoälypuolustusyhtiön arvostuksen 18 miljardiin dollariin. TechCrunchin mukaan kierrosta vetää yhdysvaltalainen kasvurahasto Dragoneer, ja sitä yhteisvetää Helsingin pitkäaikainen sijoittaja Lightspeed.

Kierros on lähes kolmanneksen suurempi kuin yhtiön viime kesäkuun arvostus, joka oli 12 miljardia euroa. Silloin pääsijoittaja oli Spotifyn perustajan Daniel Ekin sijoitusyhtiö Prima Materia, joka pumppasi 600 miljoonaa euroa Helsingin Series D -kierrokseen. Vajaassa vuodessa euromääräinen arvostus on noussut noin 16,5 miljardiin.

Vaikka uutta kierrosta vetävät yhdysvaltalaiset rahastot, Helsing pysyy raporttien mukaan noin 80-prosenttisesti eurooppalaisomisteisena. Yhtiön omistuspohjan eurooppalaisuus on tarkoituksellista, koska sen asiakkaita ovat ennen kaikkea Euroopan armeijat ja Ukraina.

Spotifyn perustajasta puolustusrahoittaja

Daniel Ekin siirtymä musiikkialustan rakentajasta sotateollisuuden rahoittajaksi on yksi viime vuosien näkyvimpiä eurooppalaisia uudelleensuuntauksia. Prima Materia on panostanut Helsingin lisäksi useisiin syvätekniikan kohteisiin, mutta puolustus on noussut sen näkyvimmäksi sektoriksi.

Dragoneer puolestaan tunnetaan myöhäisen vaiheen kasvuyhtiösijoituksistaan. Sen aiempaan salkkuun kuuluvat muiden muassa Spotify, Stripe ja Snowflake. Helsing-sijoitus on yksi sen ensimmäisistä isoista panostuksista eurooppalaiseen puolustusteknologiaan, mikä kertoo, että amerikkalainen kasvupääoma on löytänyt sektorin, jossa Eurooppa investoi nyt poikkeuksellisen aggressiivisesti.

Suomalaiset tekevät puolustusta hitaammalla tahdilla

Helsingin 18 miljardin dollarin arvostus on noin 16,5 miljardia euroa. Vertailun vuoksi Patria, joka on Suomen suurin puolustusyhtiö ja täyttää tänä vuonna 105 vuotta, ylsi vuonna 2025 ensimmäistä kertaa miljardin euron liikevaihtoon: 1 086,7 miljoonaa euroa, kasvua 31,6 prosenttia. Patrian arvostuksesta ei ole julkista tietoa, koska yhtiö on Suomen valtion ja norjalaisen Kongsbergin omistuksessa.

Patria osti vuonna 2024 jyväskyläläisen Nordic Dronesin ja tarjoaa nyt kolmea omaa droonijärjestelmää. Strategisesti suomalaisyhtiö liikkuu samaan suuntaan kuin Helsing, mutta ostamalla pieniä toimijoita sen sijaan, että rakentaisi tekoälyalustan nollasta.

Toinen suomalainen puolustusteknologian kärkinimi, satelliittiyhtiö Iceye, on samalla viikolla otsikoissa rahoituskierroksellaan. Iceye neuvottelee 250 miljoonan euron rahoituksesta, joka voisi nostaa yhtiön arvostuksen viiteen miljardiin euroon. Iceyen liikevaihto kaksinkertaistui vuonna 2025 yli 250 miljoonaan euroon. Yhtiö on lähimpänä Helsingin liiketoimintamallia: ohjelmistovetoinen, kansainvälisille armeijoille myyvä, kasvanut nopeasti Ukrainan sodan jälkeen. Mittakaavaero on silti yli kolminkertainen Helsingin eduksi.

Patria ja Iceye eivät ole julkisesti kommentoineet Helsingin uutta arvostusta tämän jutun määräaikaan mennessä.

Ohjelmisto syrjäyttää raudan

Helsing valmistaa droonien rinnalla tekoälyohjelmistoja, joista keskeisin on Altra-tilannekuvajärjestelmä. Sen rinnalla yhtiö kehittää Cirra-elektronisen sodankäynnin alustaa ja Centaur-autonomista hävittäjäpilottia. Yhtiön CA-1 Europa -taisteluilma-aluksen ensimmäinen lento on aikataulutettu vuodelle 2027.

HX-2-iskudroonia Saksan liittopäivien budjettivaliokunta on tilannut helmikuussa 2026 alustavasti 269 miljoonalla eurolla. Puitesopimus voi laajentua jopa 1,46 miljardiin euroon seitsemän vuoden aikana. Ukrainalle Helsing on toimittanut 4 000 halvempaa HF-1-mallin droonia, joiden runko on osin vaneria yksikköhinnan painamiseksi.

Tämä on perusero perinteiseen puolustusteollisuuteen. Patrian Pasi-vaunu maksaa miljoonia, on käytössä vuosikymmeniä ja sen kilpailuetu on raskaassa metallissa. Helsingin HX-2 on kertakäyttöinen, ohjelmistopäivityksen kautta jatkuvasti kehittyvä iskuase, jonka tappavuus määräytyy koodista käsin.

Suomalaiselle veronmaksajalle, joka rahoittaa Puolustusvoimien hankintoja, ero näkyy kahdessa kohtaa. Yksittäiset alustat halpenevat, ja puolustusbudjetin painopiste siirtyy ohjelmistoon ja päivityksiin sen sijaan, että ostettaisiin yksi raskas alusta vuosikymmeneksi. Pidemmällä aikavälillä kotimaisen puolustusteollisuuden kilpailukyky riippuu yhä enemmän siitä, kuinka nopeasti Patrian kaltaiset perinteiset toimijat saavat oman ohjelmisto-osaamisensa kuntoon.

Eurooppalaisen pääoman koetinkivi

Helsingin nousu on testi sille, miten Eurooppa rakentaa pääomamarkkinat oman puolustusteollisuutensa skaalaamiseen. Kun yhdysvaltalainen Dragoneer maksaa lipun 18 miljardin pöytään, viesti on selvä: eurooppalaisia teknologialippulaivoja syntyy, mutta isot kasvulipun lunastajat ovat edelleen Atlantin toiselta puolelta. Suomalaisten institutionaalisten sijoittajien, kuten Tesin tai eläkerahastojen, asema seuraavissa Helsingin kokoluokan kierroksissa on toistaiseksi nimetön puuttuja.

Jos Eurooppa rahoittaa Helsingin kaltaiset yhtiöt amerikkalaisella pääomalla, se on vain puolittain itsenäinen puolustusteollisuus. Tämä kierros ei ratkaise sitä kysymystä; se vain teroittaa sen.