Sijoittajat panostivat 700 miljoonaa ennen kuin tuotetta on nähty
Hark, Brett Adcockin viime vuoden lopussa perustama tekoälylaitteistoyhtiö, sai yli 700 miljoonan dollarin A-kierroksen. Kuuden miljardin arvostus on poikkeuksellinen yhtiölle, joka on käytännössä vasta palkkausvaiheessa. Henkilöstöä on 70, ja keskeisin nimi tiimissä on entinen Applen tuotemuotoilun johtaja Abidur Chowdhury.
Sijoittajalista paljastaa logiikan. Kierrosta veti Parkway Venture Capital, mutta mukaan tulivat myös Nvidia, AMD Ventures, Intel Capital ja Qualcomm Ventures – käytännössä koko piirisirumarkkinoiden kärki. Brookfield, Salesforce Ventures, ARK Invest, Greycroft ja Prime Movers Lab täydensivät rivistöä. Adcock itse pisti yhtiöön viime vuonna 100 miljoonaa omaa rahaa.
Tuotteesta tiedetään vain, että Hark aikoo julkaista monimodaaliset tekoälymallit kesällä 2026. Niitä seuraa erillinen AI-natiivi laitteisto, jonka tarkoitus on toimia, yhtiön omin sanoin, universaalina käyttöliittymänä digitaaliseen maailmaan. Datakeskuksessa pyörii Nvidian B200-piirejä.
Vertailukohdat ovat ankaria
Adcockin aiempi yhtiö Figure AI on nostanut viimeisissä kierroksissaan rahaa noin 39 miljardin arvostuksella, mutta yhtiöllä on vähintään prototyyppirobotteja kentällä. Norjalainen 1X Technologies ja yhdysvaltalainen Physical Intelligence keräsivät kumpikin miljardiluokan rahoitukset vuoden 2025 aikana – molemmilla on demovideoita ja pilottiasiakkaita. Hark sai kuusi miljardia ilman, että sijoittajat tietävät, millainen laite kuluttajille tulee.
Hinta heijastaa kahta seikkaa. Ensiksi piirivalmistajat – Nvidia, AMD, Intel, Qualcomm – ovat valmiita rahoittamaan kuluttajalaitteita, jotka kuluttavat heidän tuotteitaan. Tämä on sama logiikka kuin Microsoftin OpenAI-sijoituksissa: pääoma tulee takaisin laskutuksena. Toiseksi Adcock on sarjayrittäjä, joka rakentaa ekosysteemiä. Sijoittajat ostavat henkilöä, eivät tuotekonseptia.
Yhden kierroksen koko ylittää Suomen vuotuiset AI-investoinnit
700 miljoonaa dollaria on noin 645 miljoonaa euroa. Business Finlandin julkinen tekoälyrahoitus oli viime vuonna alle 200 miljoonaa euroa, ja kotimaisten venture-rahastojen AI-sijoitukset jäivät selvästi alle 100 miljoonan. Yksi A-kierros yhdysvaltalaiseen startupiin kerää siis enemmän pääomaa kuin Suomi vuosittain suuntaa AI-sektorille suorina sijoituksina. Tämä ei ole tilastollinen poikkeama vaan rakenteellinen ero, joka koskee koko Eurooppaa.
Varman ja Ilmarisen epäsuora altistuma
Suomalaiset työeläkeyhtiöt eivät ole Harkin nimetyssä sijoittajalistassa, mutta altistuvat kierrokselle epäsuorasti. Varma ja Ilmarinen ovat sijoittaneet vuosien ajan suuriin yhdysvaltalaisiin pääomarahastoihin, joiden joukossa ovat Sequoia ja Tiger Global. Kumpikaan ei näy Harkin tämän kierroksen sijoittajissa, mutta osa rahasta voi kulkea muiden rahaston-rahasto-rakenteiden kautta. Täsmällistä eurolukua ei voi vahvistaa julkisista lähteistä.
Suuruusluokka on silti maltillinen. Varman koko sijoitusvarallisuus liikkuu 70 miljardin euron paikkeilla, ja pääomasijoitukset ovat siitä murto-osa. Yksittäisen Hark-kokoisen yhtiön altistuma on todennäköisesti pieni. Riski ei ole Hark itse, vaan kategoria: jos useat saman aikakauden korkean arvostuksen AI-laitteistoyhtiöt kompastuvat samanaikaisesti, alaskirjaukset osuvat samaan sijoitussalkkuun.
Sandvikille ja Konecranesille uhka vai mahdollisuus?
Sandvik (Tukholmaan listattu, merkittävää toimintaa myös Suomessa) toimittaa kovametallityökaluja ja anturikomponentteja kansainvälisille robotti- ja koneistusvalmistajille. Konecranes valmistaa automaatioratkaisuja teollisuusrobotteihin ja satamiin. Kumpikaan ei tällä hetkellä toimita humanoidi- tai kuluttajarobottien valmistajille mainittavissa määrin – Adcockin yhtiöt hankkivat tarkkuusosansa pääosin Yhdysvalloista ja Aasiasta.
Realistinen kysymys: pakottaako uusi kuluttaja-AI-laitteiston aalto suomalaiset komponenttitoimittajat puolustusasemiin vai avaako se markkinaa? Lyhyellä tähtäimellä Hark ei ole asiakas. Pidemmällä tähtäimellä, jos kuluttajalaitteistoaalto realisoituu, kysyntä siirtyy tarkkuusvalmistuksesta integroituihin SoC-ratkaisuihin, joissa suomalaisilla yhtiöillä on heikompi asema. Konecranesin etu on raskaassa teollisuusrobotiikassa, ei kuluttajaelektroniikassa, eikä Hark muuta sitä asetelmaa.



