Kun Pohjanmaan hyvinvointialue ilmoitti 15. syyskuuta 2025 aloittavansa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, tiedotteen keskellä oli lyhyt sivulause. Vähennyksiä haettaisiin muun muassa ”huomioimalla toiminnan tehostaminen esim. digitalisaation ja tekoälyn avulla”.
Silloin lause jäi vähälle huomiolle. Vuoden päästä se näyttää toiselta.
AI Suomi kertoi toukokuussa, että tekoälystä on tullut virallinen yt-syy Suomessa. Insinööritoimisto Etteplan oli tiettävästi ensimmäinen yritys, joka nimesi tekoälyn muutosneuvottelujen perusteeksi helmikuussa 2026, ja Nordea sekä Relex seurasivat perässä. Vaasan ja Pietarsaaren seutujen sote-palveluista vastaava hyvinvointialue oli kuitenkin kirjoittanut tekoälyn omiin tehostamiskeinoihinsa jo viisi kuukautta aiemmin. Kyse on julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta, ei pörssiyhtiöstä.
Mitä tiedotteessa luvattiin
Aluehallitus käynnisti neuvottelut kokouksessaan 25. elokuuta 2025. Vuoden 2026 talousarviossa henkilöstökuluista piti säästää 15 miljoonaa euroa. Yt-neuvotteluilla tavoiteltiin siitä 4,3 miljoonaa euroa, minkä hyvinvointialue arvioi vastaavan noin 80:tä vakanssia.
Kokonaisuudessaan vakansseja oli määrä vähentää noin 285, keskimäärin 30 kuukaudessa toukokuuhun 2026 saakka. Suurin osa vähennyksistä oli tarkoitus hoitaa jättämällä vapautuvia tehtäviä täyttämättä. Henkilöstökulujen lisäksi ostopalveluista haettiin 29 miljoonan euron säästöä, palveluverkosta miljoonaa ja muista tehostamistoimista kahta miljoonaa euroa.
Tekoäly oli listalla muiden keinojen rinnalla. Samassa yhteydessä tiedote mainitsee palvelurakenteiden ja johtamisrakenteen tarkastelun sekä palvelujen tuotostasot.
“Neuvottelut saattavat johtaa irtisanomisiin ja/tai osa-aikaistamisiin, mutta vaihtoehtoisia ratkaisuja haetaan laajasti neuvotellen mm. tehtävänkuvien ja virkavelvollisuuden muutoksilla sekä työ- ja virkasuhteen ehtojen muutoksilla.”
Yksi sana, ei laskelmaa
Tiedote ei kerro, mitä tehtäviä tekoälyllä oli tarkoitus hoitaa. Siinä ei myöskään eritellä, kuinka suuri osa 4,3 miljoonasta eurosta laskettiin digitalisaation ja tekoälyn varaan. Hoitajien korvaamisesta tekoälyllä tiedote ei sano mitään.
Muotoilu on varovainen. Lyhenne ”esim.” kertoo, että tekoäly on yksi mahdollinen keino muiden joukossa eikä sitova suunnitelma. Yritysten kohdalla tilanne on toinen: kun Etteplan perusteli vähennyksiä tekoälyllä, se puhui tehtävistä, jotka työkalut jo hoitavat.
Hyvinvointialueen asukkaalle ero ei ole pelkkää sanapeliä. Henkilöstökuluista leikatut eurot näkyvät siinä, kuinka nopeasti puhelinneuvontaan pääsee läpi ja kuinka pitkään hoitaja ehtii istua potilaan vieressä. Jos säästö lasketaan etukäteen tekoälyn varaan, olennaista on, ovatko työkalut käytössä ennen kuin vakanssit poistuvat vai vasta sen jälkeen. Tyypillisesti sotessa tekoälyä tarjotaan kirjaamiseen, ajanvaraukseen ja neuvontaan, siis tehtäviin, jotka nyt vievät hoitajan ja lääkärin työaikaa.
Tiedotteessa ei ole nimettyä puhujaa. Hyvinvointialue ja henkilöstöjärjestöt eivät ole kommentoineet tekoälyn osuutta julkisuudessa niissä lähteissä, jotka AI Suomi kävi läpi.
