Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen sai maanantaina kertoa kaupunkilaisille uutisen, jollaista Salossa ei ole kuultu Nokian puhelintehtaan jälkeen. Pohjoismainen datakeskusyhtiö Atnorth rakentaa viidennen suomalaisen datakeskuksensa, FIN05:n, Kärkän teollisuusalueelle entisen sokeritehtaan naapuriin.
Tontti on 28,6 hehtaaria. Ensimmäisen vaiheen sähköntarve on 75 megawattia, ja valmiina koko kampus voi käyttää jopa 230 megawattia. Atnorth arvioi oman investointinsa noin kahdeksi miljardiksi euroksi. Summaan eivät sisälly asiakkaiden palvelimet ja niiden asennus, joihin voi Ylen mukaan uppota vielä jopa kymmenen miljardia euroa.
Yhtiö julkisti hankkeen 5. lokakuuta. Atnorthin verkkosivujen mukaan ensimmäisen vaiheen sähköt on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2028 kolmannella neljänneksellä.
“Uusi datakeskus luo arvokkaita työpaikkoja sekä rakentamisen että käytön aikana ja tuottaa laajempaa taloudellista hyötyä paikallisille yrityksille.”
Kuinka iso on 230 megawattia?
Datakeskus pyörii ympäri vuorokauden. Jos koko 230 megawattia olisi käytössä vuoden jokaisena tuntina, kulutus nousisi noin kahteen terawattituntiin vuodessa. Se on karkeasti pari prosenttia koko Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta, ja moninkertaisesti se, mitä Salon kokoinen kaupunki kotitalouksineen käyttää. Laskelma on AI Suomen oma ja kuvaa ylärajaa: todellinen kulutus riippuu siitä, kuinka täyteen asiakkaat salit kalustavat.
Atnorthin omassa valikoimassa Salo on suurimpia. Espoon Sinimäentien FIN02 on yhtiön mukaan 40 megawatin keskus, Kouvolan Myllykosken FIN04 180 megawatin. Salo menee molempien ohi. Lisää vertailukohtia muista hankkeista löytyy AI Suomen oppaasta Suomen datakeskuksiin.
Luvuissa on yksi kohta, joka kannattaa lukea tarkasti. Ylen ja tiedotteen 75 megawattia on ensimmäisen vaiheen sähköntarve, kun taas Atnorthin sivuilla puhutaan 60 megawatin IT-kapasiteetista. Ero selittyy jäähdytyksellä ja muulla tekniikalla, joka kuluttaa sähköä palvelinten lisäksi. Koko kampuksen IT-kapasiteetiksi yhtiö ilmoittaa enintään 160 megawattia.
Fingridin asema ja varmistettu sähkö
Datakeskus liitetään kantaverkkoon Fingridin sähköaseman kautta. Ylen mukaan ensimmäisen vaiheen 75 megawattia on jo varmistettu, ja koko 230 megawatin tarpeen vaatimat ratkaisut on kartoitettu. Kartoitettu ei ole sama kuin sovittu. Loppuosan sähkö riippuu vielä siitä, mitä verkkoon saadaan rakennettua.
Atnorth kertoo aikovansa tehdä pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia paikallisten energiayhtiöiden kanssa. Tontin kehittänyt Regant Oy korostaa, että juuri sähkö ratkaisi. Yhtiön osakas Matti-Juho Ervasti sanoo tiedotteessa, että Atnorthille tarjottiin rakennusvalmis tontti, jolla on suurten datakeskushankkeiden vaatima mittakaava, kaavavalmius ja sähkön tiekartta.
Sähköverosta kumpikaan lähde ei kerro mitään. Kysymys on silti olennainen, koska datakeskusten veroluokka vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kilpailukykyinen Suomi on Ruotsiin ja Norjaan verrattuna. Atnorth ei ole julkisuudessa kommentoinut, miten verotus näkyy Salon laskelmissa.
Lämpenevätkö salolaisten kodit?
Lähes kaikki datakeskuksen kuluttama sähkö muuttuu lopulta lämmöksi. Kysymys on, päätyykö se taivaalle vai kaukolämpöverkkoon. Atnorthilla on jo kokemusta Suomesta: Espoon FIN02-keskuksen hukkalämpö kattaa suurimman osan läheisen Keskon kaupan lämmityksestä, ja yhtiön mukaan tämä vähentää päästöjä noin 200 tonnia vuodessa.
Salon mittakaava on aivan toinen kuin yhden marketin. Atnorth sitoutuu Ylen mukaan tiiviiseen yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa, jotta hukkalämpö saadaan hyödynnettyä paikallisyhteisön hyväksi. Konkreettista kaukolämpösopimusta tai -suunnitelmaa ei kuitenkaan ole julkistettu, eikä paikallista energiayhtiötä nimetty.
