Nokia sai heinä–syyskuussa jopa 13 000 uutta omistajaa. Yhtiö nousi Helsingin pörssin suosituimpien osakkeiden listalla toiseksi ja ohitti Mandatumin, kertoi Yle Pörssisäätiön tietoihin nojaten.
Perjantaina moni heistä katsoi salkkuaan huolestuneena. Nokia putosi 30. lokakuuta 7,4 prosenttia ja Wärtsilä 3,4 prosenttia, kuten AI Suomi aiemmin kertoi.
Lasku ei johtunut yhtiöiden omista luvuista. Molemmat ylittivät odotukset tuoreissa osavuosikatsauksissaan. Pelko syntyi Atlantin takana.
Miksi Yhdysvaltain luvut heiluttavat Nokiaa
Yle kertoi perjantaina STT-AFP:n tietoihin perustuen, että Nasdaq-indeksi oli pari tuntia avauksen jälkeen yli kolme prosenttia miinuksella. Markkinoita huolestutti, kestävätkö teknoyhtiöiden tekoälyinvestoinnit. Analyytikoiden arvion mukaan Amazon, Microsoft, Alphabet ja Meta investoivat tänä vuonna yhteensä noin 700 miljardia dollaria. Amazon yksin odottaa käyttävänsä vuoden loppuun mennessä vielä noin 220 miljardia dollaria, pääosin tekoälyyn.
Päivää aiemmin Googlen emoyhtiö Alphabet oli kokenut huonoimman pörssipäivänsä sitten listautumisen vuonna 2004. Osake laski yli 12 prosenttia, ja markkina-arvoa katosi noin 500 miljardia dollaria. Liikevaihto kasvoi 25 prosenttia, mutta jäi silti ennusteista. Neljänneksen investoinnit kiinteistöihin ja laitteisiin yli kaksinkertaistuivat yli 51 miljardiin dollariin, ja vapaa kassavirta heikkeni.
Metan kohdalla luottoluokittaja S&P Global käänsi luokituksen näkymän negatiiviseksi. Heinä–syyskuussa Meta investoi 34,9 miljardia dollaria, kun liiketoiminnan kassavirtaa kertyi 32,8 miljardia.
Suomalaissijoittajaa tämä koskee suoraan, koska jättien investoinnit pitävät käynnissä Nokian ja Wärtsilän tekoälytarinaa. Nokia myy datakeskuksille tietoliikenneyhteyksiä ja verkkolaitteita. Wärtsilä toimittaa sähköntuotantoa, jota datakeskukset tarvitsevat yhä enemmän. Jos rahahana kiristyy, tilauksia tulee vähemmän.
“Nokia profiloituu aiempaa enemmän tekoäly-yhtiöiden ja datakeskusten tietoliikenneyhteyksillä ja laitteilla.”
Kun teleyhtiöstä tulee tekoälyosake
Lounasmeren mukaan piensijoittajia on houkutellut erityisesti Nokian yhteistyö sirujätti Nvidian kanssa. Nokian lisäksi eniten uusia tavallisia omistajia saivat Wärtsilä ja Elisa.
Tähän liittyy asia, jota moni uusi omistaja ei ehkä ole ajatellut. Kun markkina hinnoittelee osakkeen tekoälyosakkeeksi, kurssi alkaa reagoida Piilaakson uutisiin. Nokian oma neljännes voi olla hyvä, ja osake laskee silti, koska Alphabetin kassavirta heikkeni.
Perjantain pudotus ei siis perustunut Nokian tai Wärtsilän omiin lukuihin. Sijoittajat kysyvät, jatkuvatko asiakkaiden investoinnit ensi vuonna samaa tahtia.
Mistä luvuista suunnan näkee
Yksi pörssipäivä ei kerro, onko lasku ostopaikka vai merkki isommasta käänteestä. Julkisista luvuista näkee kuitenkin, mihin markkina katsoo.
Ensimmäinen on jättien investointien ja kassavirran suhde. Metalla investoinnit ylittivät jo liiketoiminnan kassavirran, ja siihen S&P tarttui. Jos sama kuvio leviää muihin yhtiöihin, investointeja pitää rahoittaa yhä enemmän velalla. Ylen mukaan lainanotto tekoälysirujen hankintaan on jo kallistunut.
Toinen on suomalaisyhtiön oma tilauskanta. Kurssi heiluu Yhdysvaltain uutisten mukana, mutta tilauksista näkee, ostavatko asiakkaat yhä. Toistaiseksi ostavat.
Kolmas on aikataulu. Seuraava iso mittauspiste on tammikuun lopussa, kun teknoyhtiöt julkaisevat tuloksensa ja kertovat ensi vuoden investointisuunnitelmistaan. Ne näkyvät viiveellä Nokian ja Wärtsilän tilauksissa.
Suomessa kysymys on myös sähköstä
Wärtsilän tekoälytarina kulkee sähkön kautta, ja sähköstä väitellään myös Suomessa. OP Pohjolan suuryrityskyselyyn vastasi 141 johtajaa 124 yhtiöstä, ja vastaajat varoittavat, että datakeskukset kiristävät kilpailua sähköstä. Yli 80 prosenttia haluaa, että energiapolitiikka kohtelee datakeskuksia ja perinteistä teollisuutta tasavertaisesti.
Vastaajista 40 prosenttia lopettaisi ulkomaisten datakeskusinvestointien tukemisen, koska ne tuovat Suomeen vähän työtä ja verotuloja. Lähes yhtä moni oli eri mieltä. Koko tutkimus julkaistaan tammikuussa, eli samaan aikaan kuin jättien investointisuunnitelmat. Silloin datakeskusbuumia voi arvioida sekä Wall Streetin että suomalaisen teollisuuden näkökulmasta.
