Konkarisijoittaja antoi Clauden haastaa salkkunsa – ostot rauhoittuivat

Kokenut sijoittaja tietää yleensä, mitä haluaa ostaa. Jari Paakkarisen kohdalla sitä halua hillitsee nykyään tekoäly.

Talouselämän mukaan Paakkarinen käyttää Anthropicin Claude-tekoälyä kahteen tarkoitukseen: salkkunsa tehostamiseen ja omien näkemystensä haastamiseen. Lehden mukaan tekoäly on hillinnyt hänen osakepoimintaansa.

AI Suomi ei saanut Talouselämän juttua auki. Siksi emme pysty kertomaan, mistä osakkeista Claude kehotti luopumaan tai miten Paakkarinen asian itse sanoi. Hänen sitaattinsa ja salkkunsa yksityiskohdat löytyvät alkuperäisestä jutusta.

Vastaväittäjä, joka ei väsy

Ajatus on vanha, vaikka työkalu on uusi. Sijoittajan pahin vihollinen on usein vahvistusharha: kun yhtiöön on kerran ihastunut, jokainen uutinen alkaa näyttää ostosignaalilta. Rahastoyhtiöissä tätä torjutaan sijoituskomiteoilla ja kollegoilla, joiden tehtävä on ampua ideoita alas. Yksityissijoittajalla sellaisia ei ole.

Kielimalli voi paikata aukkoa. Se ei kyllästy eikä loukkaannu, eikä sillä ole omaa positiota samassa osakkeessa. Kun sille kertoo, miksi aikoo ostaa, sitä voi pyytää etsimään syyt jättää ostamatta.

Emme tiedä, miten Paakkarinen muotoilee kysymyksensä. Muutama tapa toimii kuitenkin yleisesti. Ensimmäinen on antaa mallille rooli: pyydä sitä toimimaan skeptisenä analyytikkona, jonka tehtävä on löytää sijoitusperusteesi heikoin kohta. Pelkkä ”onko tämä hyvä osake?” tuottaa helposti kohteliaan vastauksen, joka myötäilee kysyjää.

Toinen tapa on syöttää luvut itse. Kopioi keskusteluun yhtiön osavuosikatsauksen tuloslaskelma tai salkkusi painot sen sijaan, että pyytäisit mallia muistamaan ne. Kun aineisto on kehotteessa, mallin ei tarvitse arvata.

Kolmas on kysyä salkusta kokonaisuutena. Yksittäinen osake voi näyttää hyvältä, mutta viisi samaan suhdanteeseen sidottua yhtiötä on aivan eri riski kuin viisi eri alan yhtiötä. Tällaisen päällekkäisyyden tekoäly huomaa usein nopeammin kuin omistaja, joka on ostanut osakkeet eri vuosina eri syistä.

Raja kulkee toimiluvassa

Sijoitusneuvonta on Suomessa luvanvaraista. Sijoituspalvelulain ja EU:n MiFID II -direktiivin mukaan henkilökohtaisia suosituksia rahoitusvälineistä saa antaa vain toimiluvan saanut yritys. Sen on myös ensin selvitettävä asiakkaan taloudellinen tilanne, tavoitteet ja riskinsietokyky. Yleiskäyttöinen chatbot ei ole luvan saanut toimija, eikä se tee tällaista arviota.

Kun Claude kehottaa myymään osakkeen, kyse ei siis ole sijoitusneuvonnasta juridisessa mielessä. Päätös ja sen seuraukset jäävät kokonaan sijoittajalle.

Finanssivalvonta valvoo tekoälyn käyttöä pankeissa, vakuutusyhtiöissä ja pääomamarkkinoilla, ja sillä on aiheesta oma osionsa verkkosivuillaan. Valvonta kohdistuu kuitenkin luvan saaneisiin yrityksiin. AI Suomi ei löytänyt Finanssivalvonnan sivuilta erillistä kannanottoa tilanteeseen, jossa kuluttaja itse kysyy sijoitusneuvoja yleiskäyttöiseltä tekoälyltä.

EU:n arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA linjasi toukokuussa 2024, että sijoituspalveluyritysten on noudatettava MiFID II:n vaatimuksia myös silloin, kun ne käyttävät tekoälyä. Lausunnossa riskeiksi nimetään muun muassa algoritmien vinoumat, läpinäkymätön päätöksenteko ja liiallinen nojaaminen automaatioon.

Jarru voi olla arvokkaampi kuin kaasu

Paakkarisen tapauksessa kiinnostavinta on vaikutuksen suunta. Tekoälyä pidetään yleensä työkaluna, joka kiihdyttää: enemmän analyyseja, enemmän signaaleja ja enemmän kauppoja. Talouselämän mukaan hänellä vaikutus on ollut päinvastainen.

Piensijoittajalle se on hyödyllinen havainto. Yhdysvaltalaistutkijat Brad Barber ja Terrance Odean osoittivat jo vuonna 2000 julkaistussa tutkimuksessaan, että eniten kauppaa käyneet kotitaloudet jäivät tuotoissa selvästi jälkeen niistä, jotka kävivät kauppaa harvemmin. Kulut ja huono ajoitus söivät eron.

Jos keskustelu koneen kanssa saa harkitsemaan ostoa kahdesti, se on tehnyt jotain hyödyllistä. Vastuuta se ei kanna. Sitä ei voi siirtää chatbotille, vaikka se kuinka vakuuttavasti perustelisi.