Iceyen toimitusjohtaja Rafal Modrzewski ja Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard nousivat torstaina Helsinki Security Forumin lavalle otsikolla, joka ei jättänyt paljon arvailun varaa: miten Euroopan teknologinen itsenäisyys pelastetaan. Edellisenä päivänä yhtiöt olivat kertoneet oman vastauksensa. Ne rakentavat valtioille satelliittiyhteydet, jotka ovat valtion omat.
Iceyen 1. lokakuuta julkaiseman tiedotteen mukaan yhtiöt kehittävät yhdessä matalan kiertoradan (LEO) laajakaistasatelliittijärjestelmiä hallituksille. Käyttäjiksi kaavaillaan puolustusvoimia, rajavartiointia, pelastuspalveluja ja katastrofiapua. Ensimmäiset viestintäsatelliitit on määrä laukaista vuonna 2028.
Valtio omistaa, valtio päättää
Olennaisin ero kaupallisiin palveluihin on omistus. Asiakasvaltio saisi hallintaansa satelliitit, maa-asemat ja päätelaitteet. Se ei siis ostaisi kapasiteettia yhtiöltä, joka voi muuttaa käyttöehtoja tai katkaista yhteyden omalla päätöksellään.
Juuri tämä huoli on kalvanut Euroopan pääkaupunkeja Ukrainan sodan alusta asti. Ukrainan armeija on nojannut vahvasti Elon Muskin SpaceX:n Starlink-yhteyksiin, ja päätösvalta niiden käytöstä on viime kädessä ollut yhdellä yhtiöllä. EU:n oma IRIS²-satelliittihanke on tarkoitus ottaa käyttöön vasta vuosikymmenen lopulla.
Bloomberg kertoi, että yhtiöt aikovat laukaista vuodesta 2028 alkaen jopa 50 satelliittia vuodessa. Yhtiöiden omassa tiedotteessa määrää ei mainita. Siinä ei myöskään kerrota hankkeen rahoituksesta, hinnasta, taajuuksista eikä siitä, onko ensimmäinen asiakas jo tiedossa.
“Valtioiden on voitava omistaa ja hallita viestintäänsä täysin, ilman riippuvuutta ulkomaisen kaupallisen operaattorin käyttöehdoista.”
Kumpi tekee mitä
Tiedotteen mukaan Iceye tuo mukaan kokemuksensa valtioille toimitetuista satelliittijärjestelmistä ja Nokia osaamisensa turvallisista verkoista sekä kasvavan puolustussalkkunsa. Yhdessä yhtiöt integroivat satelliitit, maainfrastruktuurin ja kenttäkäyttöön kestävät päätelaitteet. Tarkempaa työnjakoa, esimerkiksi kuka valmistaa satelliitit, ei ole kerrottu.
Iceye tunnetaan tutkasatelliiteistaan, jotka kuvaavat maanpintaa pilvien läpi ja pimeässä. Modrzewski muistutti, että yhtiö toimitti Puolalle oman tutkasatelliittijärjestelmän alle vuodessa. Hänen mukaansa yhteistyö Nokian kanssa antaa mahdollisuuden edetä samaa vauhtia viestintäsatelliiteissa, ”valtioiden tarvitsemissa aikatauluissa”.
Järjestelmää ei ole tarkoitettu korvaamaan sotilas- tai kaupallisia verkkoja. Se tuo nopean ja lyhytviiveisen yhteyden tietyille tärkeille alueille ja toimii varajärjestelmänä, kun maanpäälliset verkot pettävät tai joutuvat hyökkäyksen kohteeksi.
“Suvereeni toiminta riippuu kyvystä havaita, päättää ja toimia reaaliajassa. Fyysinen tekoäly tekee sen mahdolliseksi, mutta vain turvallisen ja häiriönkestävän yhteyden avulla maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa.”
2028
Ensimmäisten viestintäsatelliittien laukaisu
jopa 50
Satelliittia vuodessa Bloombergin mukaan
alle 1 v
Iceyen toimitusaika Puolan tutkasatelliittijärjestelmälle
Noin 300–2 000 kilometrin korkeudella kiertävä rata. Koska satelliitit ovat lähellä maata, yhteys on nopeampi ja viive pienempi kuin kaukaisilla tietoliikennesatelliiteilla, mutta kattavaan verkkoon tarvitaan paljon satelliitteja.
IRIS²
EU:n oma suunnitteilla oleva satelliittiyhteysjärjestelmä, jonka tarkoitus on antaa jäsenmaille turvalliset viestiyhteydet ilman riippuvuutta yhdysvaltalaisista palveluista, kuten Starlinkistä.
Miksi tämä koskee muitakin kuin armeijaa
Tavalliselle suomalaiselle asia konkretisoituu silloin, kun jokin menee rikki. Myrsky kaataa mastoja, merikaapeli katkeaa tai sähköt ovat poikki päiväkausia. Silloin pelastuslaitoksen, rajavartiolaitoksen ja viranomaisten on edelleen pystyttävä puhumaan keskenään. Tähän tarpeeseen yhtiöt tarjoavat ratkaisuaan, ja Itämeren kaapelivauriot ovat tehneet tarpeen viime vuosina hyvin näkyväksi.
Nokialle hanke on myös liiketoimintaa. Yhtiö on kasvattanut puolustusalan tarjontaansa, ja Hotard kytki satelliittiyhteydet suoraan fyysiseen tekoälyyn eli koneisiin, jotka tekevät päätöksiä kentällä. Sellaiset järjestelmät tarvitsevat yhteyden, jota vastapuoli ei voi helposti katkaista.
Sama huoli, eri kerros
Omavaraisuudesta puhutaan Nokiassa nyt muutenkin. Yhtiön Mikko Hautala sanoi hiljattain Ylen Ykkösaamussa, että Suomen kannattaa vaatia vastiketta datakeskusjäteiltä ja toivoi Suomeen eurooppalaisessa hallinnassa olevaa tekoälylaskentakeskusta. Satelliitit ja datakeskukset ovat eri asioita, mutta kysymys on sama: kenen käsissä kriittinen infrastruktuuri on, kun tilanne kiristyy.
Ratkaisevaa on, kuka ostaa ensimmäisenä. Starlinkiin verrattuna suomalaisyhtiöiden verkko on pieni ja kohdennettu, eikä se yritäkään kilpailla kuluttajaliittymillä. Jos jokin Euroopan valtio, esimerkiksi Iceyen vanha asiakas Puola, tekee tilauksen ennen ensimmäistä laukaisua, vuoden 2028 aikataulu alkaa näyttää uskottavalta. Ilman ankkuriasiakasta suvereniteetti jää seminaarien otsikoksi.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
