Kontiolahden kunnan maankäyttöpäällikön Marja-Liisa Sykön puhelin soi usein. Hänen mukaansa kunta saa yhteydenottoja hankekehittäjiltä jatkuvasti, ja lähes kaikki haluavat samaa: tonttia datakeskukselle Joensuun rajan tuntumasta.
– Tänne halutaan todella perustaa datakeskuksia, Sykkö sanoi Ylelle.
Uusin tulija on espoolainen Usva Energia. Hankeyhtiö esittää noin 35 hehtaarin alueen kaavoittamista Lehmossa Jaamankankaantien eteläpuolella. Samalle seudulle datakeskusta suunnittelevat jo YIT ja UPM-Kymmene, ja kaikki kolme tonttia ovat vain muutaman kilometrin päässä toisistaan.
Usva Energia ei vielä kerro kokoa
Usva Energian toimitusjohtaja Aarnematti Keinänen vahvisti Ylelle, että yhtiön tavoitteena on nimenomaan konesali eli datakeskus. Mittakaavasta hän ei antanut lukuja.
“Hankkeen lopullinen laajuus tarkentuu kaavoituksen edetessä yhteistyössä kunnan teknisen toimen kanssa.”
Kahdesta aiemmasta hankkeesta tiedetään hieman enemmän. YIT:n datakeskus on kaavailtu Vellamon yritysalueelle Lehmon eteläosaan. Ylen helmikuisen jutun mukaan tontti on noin 25 hehtaaria, josta itse datakeskus veisi noin kymmenen. UPM:n hanke taas liittyy Jaamankankaan–Kyyrönsuon alueelle suunniteltuun, noin 213 hehtaarin yritysalueeseen, jonka kaavaluonnoksen pitäisi valmistua alkuvuonna 2027.
Megawatteja ei ole kertonut yksikään kolmesta yhtiöstä. Emme siksi arvioi hankkeiden yhteistä sähkötehoa. Mittakaavaa voi hahmottaa Nurmijärveltä, jonne suunnitellun datakeskuksen kerrottiin tarvitsevan noin 560 megawattia 96 hehtaarin alueella. Lehmon tontit ovat pienempiä, mutta pinta-ala ei yksin kerro sähkön tarvetta.
Kaikki odottavat samaa voimajohtoa
Sykön mukaan kiinnostusta selittävät kaksi asiaa: Jaamankankaan sähköaseman laajennus ja kantaverkkoyhtiö Fingridin suunnittelema uusi 400 kilovoltin voimajohto. UPM:n hankkeesta kertoneessa Ylen jutussa todettiin, että jos linja toteutuu, se kulkee suoraan Jaamankankaan–Kyyrönsuon alueen läpi.
Ongelma on aikataulu. Linjaa ei ole luvassa ennen 2030-lukua, ja Sykkö muistuttaa, ettei ole varmaa, että kaikki keskukset toteutuvat.
– Nyt vasta tutkitaan yhdessä eri mahdollisuuksia, hän sanoi Ylelle.
Helmikuussa Yle kertoi, että Fingrid tekisi päätöksen voimajohdosta reilun kahden vuoden kuluttua ja että yhtiö edellyttää sitä ennen tiedossa olevia suuria sähkönkäyttäjiä. Asetelma on kehämäinen. Datakeskukset tarvitsevat linjan, ja linja tarvitsee datakeskusten sitoumukset. Fingridin julkisilla sivuilla ei eritellä, montako liittymiskyselyä Pohjois-Karjalasta on tullut tai paljonko tehoa jonossa on.
Minne lämpö menisi?
Datakeskus muuttaa lähes kaiken kuluttamansa sähkön lämmöksi. Haminassa Googlen datakeskuksen hukkalämmön on määrä kattaa noin 75 prosenttia kaupungin kaukolämmön tarpeesta, kuten AI Suomi aiemmin kertoi. Lehmo sijaitsee Joensuun kyljessä, joten ajatus lämmön johtamisesta maakuntakeskuksen kaukolämpöverkkoon on ilmeinen.
Julkisuudessa sitä ei kuitenkaan ole esitetty. Hukkalämpöä tai kaukolämpöä ei mainita yhdessäkään Ylen kolmesta Lehmon hankkeita käsitelleestä jutusta, eikä kukaan osapuolista ole kertonut neuvotelleensa lämmön myynnistä.
Joensuulaiselle kysymys on konkreettinen. Jos kolme datakeskusta rakennetaan ilman lämmön talteenottoa, seudulle tulee suuri sähkönkuluttaja, jonka lämpö päätyy taivaalle. Jos talteenotto sovitaan jo kaavoitusvaiheessa, se voi vaikuttaa tuhansien kotitalouksien lämmityslaskuun. Hamina tosin osoittaa, ettei halpa hukkalämpö siirry kuluttajahintoihin automaattisesti.
Kunta toivoo myös aurinkovoimaa
Lehmoon kaavaillaan datakeskusten lisäksi aurinkovoimalaa ja teollisen mittakaavan akkuvarastoa. Sykkö toivoo niiden etenevän datakeskusten rinnalla. Usva Energian alueen kaavaluonnoksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, ja tekninen lautakunta käsittelee asiaa tällä viikolla.
Kunnan elinkeinoyhtiö Kontionloikan toimitusjohtaja Jarkko Peiponen vertasi helmikuussa Yleltä hanketta juuri Haminaan: "Kun katsoo toteutuneita vastaavan kokoluokan projekteja Suomessa, vaikka Haminan seudulla, niin siellä puhutaan merkittävistä työpaikkamääristä." Haminan esimerkki tarkoittaa kuitenkin myös lämpösopimusta, ja sellaisesta Lehmossa ei ole vielä kerrottu. Kaavoitusvaiheessa sen voisi vielä vaatia, ja tämän syksyn lautakuntakäsittelyt ovat siihen luonteva hetki.
