Lapinlahden vanhaan sairaalaan kaavaillaan puolustustekoälyä

Lapinlahden Lähteen toimitusjohtaja Ville Pellinen on toistanut syksyn ajan samaa viestiä. Yhteisö ei vastusta yrityksiä vanhassa sairaalassa, kunhan ratkaisua ei tehdä kabinetissa. Nyt tiedetään, kenen kanssa kaupunki on neuvotellut.

Helsingin Sanomien mukaan kaupunki neuvottelee Peter Sarlinin perustaman NestAI:n ja siihen liittyvien yritysten kanssa siitä, että niistä tulisi Lapinlahden sairaala-alueen päävuokralaisia. Lehti kertoo vahvistaneensa tiedon kolmelta toisistaan riippumattomalta lähteeltä, joita se ei nimeä. Kaupunki ei ole aiemmin kertonut julkisesti, kuka istuu neuvotteluissa vastapuolella.

Sopimusta ei ole tehty. Asia on silti jo ehtinyt herättää kaupungissa voimakkaita tunteita.

Mitä NestAI tekee

NestAI kouluttaa tekoälymalleja puolustuskäyttöön. Ylen mukaan yhtiö tunnetaan miehittämättömistä järjestelmistä ja johtamisjärjestelmistä. Käytännössä kyse on ohjelmistoista, joita voidaan käyttää esimerkiksi ilman kuljettajaa liikkuvissa laitteissa ja järjestelmissä, joilla sotilaallista toimintaa koordinoidaan. Puolustusvoimat kertoi viime vuonna aloittaneensa yhteistyön yhtiön kanssa.

Sarlinin edellinen yhtiö Silo AI myytiin vuonna 2024 yhdysvaltalaiselle AMD:lle noin 665 miljoonan dollarin kaupassa.

Myynnin jälkeen Sarlin on koonnut kotimaahan uutta tekoälykokonaisuutta. Hän perusti Suomeen yrityskiihdyttämön, ja NestAI:n ympärille on syntynyt muita yhtiöitä. Siksi HS:n tiedoissa puhutaan neuvotteluista koko yritysryppään kanssa.

Tivin mukaan Sarlinin yhtiö on lisäksi ostanut enemmistön Brillianista. AI Suomi ei päässyt lukemaan Tivin juttua eikä saanut varmistettua ostajayhtiön tarkkaa nimeä tai kauppahintaa, joten niitä ei kerrota tässä.

Suomen ensimmäinen psykiatrinen sairaala

Carl Ludvig Engelin suunnittelema päärakennus valmistui vuonna 1841, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen psykiatrinen sairaala. Sairaalakäyttö päättyi vuonna 2008. Sen jälkeen aluetta on kehitetty taiteen, kulttuurin ja mielen hyvinvoinnin keskukseksi.

Nykyisiä päävuokralaisia ovat Osuuskunta Lapinlahden tilajakamo ja Lapinlahden Lähde, joka on Mieli Suomen mielenterveys ry:n omistama yhteiskunnallinen yritys. Tiloissa on noin 200 vuokralaista yhdistyksistä pienyrityksiin. Pellisen arvion mukaan alueella käy vuosittain noin 150 000 ihmistä.

Remontti maksetaan vuokrilla

Rakennukset tarvitsevat peruskorjauksen. HS:n tietojen mukaan remontti maksaisi lähes 50 miljoonaa euroa, ja kaupunki aikoo rahoittaa sen pääosin vuokraamalla tiloja yrityksille. Siksi päävuokralaisen valinnalla on paljon merkitystä. Mitä enemmän markkinavuokraa yksi yritys maksaa, sitä vähemmän kaupungin tarvitsee laittaa remonttiin omaa rahaa.

Syyskuussa kaupunginhallituksessa käsitellyssä esityksessä 85 prosenttia päärakennuksesta vuokrattaisiin yritykselle toimistokäyttöön ja 15 prosenttia jäisi nykyisille vuokralaisille. Kaupunkiympäristön projektipäällikkö Mari Koskinen perusteli mallia Ylelle sillä, että vakaa markkinavuokra ”mahdollistaisi hieman edullisemman vuokratason” muille tiloille. Yritystä ei silloin nimetty.

Helsinkiläisille kyse on siitä, säilyykö kaupungissa matalan kynnyksen paikka mielenterveystyölle ja kulttuurille. Pellinen on pelännyt, että yhteisöllinen toiminta tukahtuu, jos valtaosa talosta muuttuu toimistoksi. Vasemmistoliiton kaupunginhallituksen jäsen Mia Haglund on kuvannut Lapinlahtea ”harvinaislaatuiseksi kaupunkikulttuurin ja mielenterveystyön keitaaksi helsinkiläisille”.

Kuka päättää ja milloin

Pormestari Daniel Sazonov (kok.) kertoi HS:lle, että kaupunki haluaa rakentaa Lapinlahden suunnalle teknologia- ja startup-yritysten keskittymän. ”Haluamme olla Suomen pääkaupunkina se paikka, jossa tällaiset yritykset sijaitsevat”, Sazonov sanoi. Hänen mukaansa on tärkeää, että puisto säilyy ja mielenterveystoimijoiden työ jatkuu alueella.

Syyskuussa Sazonov sanoi Ylelle suoremmin: ”Viime kädessä suunnitelma on tietenkin kaupungin päätös.” Neuvotteluja käyvät kaupunginkanslia ja kaupunkiympäristön toimiala. Peruskorjaus etenee kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostosta kaupunginhallitukseen ja sieltä valtuustoon. Kaupunki aikoo myös perustaa päärakennukselle kiinteistöyhtiön, joka hoitaisi kunnostuksen ja vuokrauksen.

Korjaustyöt alkavat aikaisintaan vuonna 2028. Tammikuussa kerrotun mukaan nykyiset toimijat voivat jatkaa alueella vuoden 2027 loppuun. Sitä, milloin neuvottelut NestAI:n kanssa päättyvät tai milloin mahdollinen sopimus tulee päättäjien pöydälle, ei ole kerrottu. Ylen uutisessa ei ole NestAI:n eikä Sarlinin kommenttia.

Kaksi lupausta, yksi talo

Lapinlahdessa kohtaa kaksi Helsingin tavoitetta. Kaupunki haluaa pitää tekoälyosaamisen ja sen tuoman rahan Suomessa, ja Sarlin on kotimaisen alan näkyvin rahoittaja. Sama kaupunki on luvannut, että mielenterveystyö jatkuu Engelin talossa.

Mukana on myös kysymys, josta syyskuun keskustelussa ei vielä puhuttu, koska vuokralaisen nimeä ei tiedetty: sopiiko puolustusteknologiaa kehittävä yhtiö entisen psykiatrisen sairaalan päävuokralaiseksi. Jos 85–15-jako pysyy neuvottelujen pohjana, valtuusto joutuu vastaamaan siihen samalla, kun se päättää remontin rahoituksesta.