Lappeenrantaan haetaan 700 rakentajaa

Lappeenrannan Pajarilassa on kaivettu keväästä asti. Kuutostien eteläpuolelle Kettukujan varteen, 41 hehtaarin tontille, rakennetaan tekoälykonesalien kampusta, jonka teho on täydessä laajuudessaan 310 megawattia.

Tilaaja on amsterdamilainen Nebius, joka kertoi hankkeesta maaliskuun lopussa. Yhtiö kutsuu kohdetta tekoälytehtaaksi. Valmistuessaan se on yksi Euroopan suurimmista pelkästään tekoälylaskentaan rakennetuista konesaleista, samaa kokoluokkaa kuin Luleån ja Saint-Ghislainin laitokset.

Pääurakoitsijaksi on valittu rakentamisen palveluyhtiö Fira. Maanrakennus alkoi keväällä, varsinainen rakentaminen heinäkuussa, ja ensimmäisen datakeskusrakennuksen pitäisi valmistua vuoden 2027 alkupuoliskolla.

Työmaa työllistää 700, valmis konesali sata

Fira rekrytoi parhaillaan rakennusalan ammattilaisia Lappeenrannan työmaalle. Rakennusvaiheessa kampus työllistää arvion mukaan enimmillään noin 700 ihmistä, ja kaupungin mukaan pääosa heistä on tarkoitus löytää lähialueelta.

Luku on Etelä-Karjalan mittakaavassa iso, mutta se on myös määräaikainen. Kun kampus on valmis ja käynnissä, sen oma vakituinen henkilöstö on noin sata ihmistä. Välillisiä työpaikkoja huollossa, kunnossapidossa ja palveluissa arvioidaan syntyvän satoja.

Tässä on datakeskusrakentamisen perusasetelma, joka jää usein pörssiuutisten varjoon. Investointi näkyy paikkakunnalla ensin työmaana ja vasta sitten kiinteistöverona ja muutamana kymmenenä pysyvänä työsuhteena. Rakennusalalla on ollut hiljaista, joten parin vuoden suurtyömaa on aliurakoitsijoille sekä majoitus- ja ravintolapuolelle hyvin konkreettinen asia.

Sähköverkko rakennetaan uusiksi samaan aikaan

Konesalin kokoluokka näkyy sähköverkossa ennen kuin se näkyy kenenkään sähkölaskussa. Lappeenrannan Energiaverkot rakentaa yli kahdeksan kilometrin pituisen 110 kilovoltin voimajohdon Yllikkälän sähköasemalta Simolantien sähköasemalle.

Investointi maksaa 4–5 miljoonaa euroa ja on yhtiön mukaan sen viime vuosien suurin yksittäinen verkkoinvestointi. Urakoitsijana on Elvera, raivaustyöt aloitettiin alkukesästä ja linjan pitäisi olla valmis syksyllä 2027.

Verkon siirtokyky talven huippupakkasilla on yhtiön toimitusjohtajan mukaan ollut noin 170 megawattia. Uusi linja nostaa sen 250 megawattiin. Johtoa suunniteltiin jo ennen kuin Nebiuksen hankkeesta tiedettiin, mutta konesali hyötyy siitä suoraan.

Numerot kannattaa asettaa vierekkäin. Valmis kampus on teholtaan 310 megawattia eli enemmän kuin koko paikallinen jakeluverkko pystyy huippuhetkellä siirtämään uuden linjankaan jälkeen. Tämän kokoluokan konesalit eivät ratkea kaupunkiverkon vahvistuksilla, vaan ne rakennetaan kantaverkon liityntöjen varaan. Siksi sijoituspaikkaa määrää ennen muuta se, mistä sähköä ylipäänsä saa ulos verkosta.

Miksi juuri Lappeenranta

Nebius on entinen Yandexin eurooppalainen infrastruktuuriyksikkö, joka irtautui venäläisestä emoyhtiöstään vuonna 2022. Yhtiö on sen jälkeen kerännyt poikkeuksellisen suuria asiakassopimuksia: Microsoftin kanssa noin 17 miljardin euron laitekaupan, Metan kanssa 23 miljardin euron sopimuksen laskentakapasiteetista, ja Nvidia on sijoittanut yhtiöön kaksi miljardia dollaria.

Suomessa Nebiuksella on jo konesali Mäntsälässä. Sitä laajennettiin tänä vuonna 75 megawattiin, ja sen jälkeen tontti tuli vastaan. Lappeenrannassa oli tarjolla sekä maata että sähköä, ja hanke valmisteltiin kaupungin ja Polarnoden yhteistyönä.

Mäntsälä on myös se vertailukohta, jota Lappeenrannassa kannattaa seurata. Konesalin hukkalämpö kattaa noin 80 prosenttia kunnan kaukolämmöstä, ja Nebiuksen mukaan järjestely vältti viime vuonna noin 4 000 hiilidioksiditonnia ja laski verkkoon liitettyjen kotitalouksien lämmityskuluja noin kymmenyksellä. Lappeenrannassa jäähdytys on suunniteltu suljetuksi nestekierroksi, joka ei ota vettä lähivesistöistä, ja lämmön talteenotto kuuluu suunnitelmaan. Yksityiskohtia siitä, miten lämpö päätyy kaupungin kaukolämpöverkkoon, ei ole kerrottu.

AI Suomi on käsitellyt datakeskusten päästökeskustelua erikseen, samoin Seinäjoelle suunniteltua 1,2 miljardin hanketta ja Texasin päätöstä jäädyttää uusia datakeskuksia. Lappeenrannassa kiinnostavinta on toistaiseksi se, mitä tapahtuu työmaalla ja sähköasemalla.

Seuraava mittari kannattaa ottaa ensi keväänä. Jos Fira saa ensimmäisen rakennuksen valmiiksi aikataulussa ja voimajohto nousee syksyyn 2027 mennessä, Lappeenranta on osoittanut jotain, mikä ei ole Euroopassa itsestäänselvyys: että tämän kokoluokan tekoäly-infrastruktuurin saa pystyyn parissa vuodessa ilman vuosien valituskierrettä.

Se on kilpailuetu, jota ei mitata megawateissa vaan kuukausissa. Ja se on syy, miksi seuraavakin hakija soittaa todennäköisemmin Lappeenrantaan kuin Keski-Eurooppaan.