Meta leikkaa ihmisistä, investoi 135 miljardia koneisiin

Meta irtisanoo satoja työntekijöitä viidestä eri yksiköstä samalla, kun yhtiö kaataa ennätykselliset 115–135 miljardia dollaria tekoälyinfrastruktuuriin. Yhtälö on selkeä: ihmisiä ulos, koneita sisään.

Leikkaukset kohdistuvat myynti-, rekrytointi- ja Reality Labs -tiimeihin sekä Facebookin ja globaalien operaatioiden henkilöstöön. Yhtiön tiedottaja kertoi TechCrunchille, että tiimit eri puolilla Metaa järjestäytyvät säännöllisesti uudelleen varmistaakseen parhaan aseman tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Irtisanottavia on alle tuhat. Suurin osa sai tiedon keskiviikkona, mutta osalle ilmoitetaan vielä tulevien viikkojen aikana sijainnista riippuen. Joillekin työntekijöille tarjotaan vaihtoehtoisia tehtäviä tai siirtoa yhtiön sisällä.

Tekoälybudjetti lähes kaksinkertaistuu

Leikkausten taustalla häämöttää Metan massiivinen panostus tekoälyyn. Yhtiö nosti vuoden 2026 pääomamenoennusteensa 115–135 miljardiin dollariin neljännen vuosineljänneksen tulosjulkistuksessa tammikuussa. Vuonna 2025 Meta käytti 72 miljardia dollaria – uusi ennuste tarkoittaa lähes kaksinkertaistumista.

Rahat valuvat datakeskuksiin, palvelimiin ja laskentakapasiteettiin, jotka pyörittävät avoimen lähdekoodin Llama-kielimallia, tekoälypohjaista mainosjärjestelmää ja sisältösuosituksia. Wall Street otti suunnitelman vastaan suopeasti: Metan osake nousi 10 prosenttia tulosjulkistuksen jälkeen.

Yhtiö on sitoutunut käyttämään 600 miljardia dollaria yhdysvaltalaiseen infrastruktuuriin vuoteen 2028 mennessä. Valtaosa menee tekoälydatakeskuksiin.

Teknologiajättien varustelukierre

Meta ei ole yksin. Alphabet nosti oman ennusteensa 175–185 miljardiin dollariin vuodelle 2026, ja Amazon ylitti kaikki odotukset 200 miljardin suunnitelmallaan. Yhteensä viisi suurinta amerikkalaista teknologiajättiä – Microsoft, Alphabet, Amazon, Meta ja Oracle – käyttävät tänä vuonna arviolta 660–690 miljardia dollaria tekoälyinfrastruktuuriin.

Luvut kertovat strategisesta valinnasta. Yhtiöt uskovat, että tekoälyn hallinta ratkaisee seuraavan vuosikymmenen voittajat. Amazonin toimitusjohtaja Andy Jassy on kuvannut investointeja vastauksena kysyntään, ei spekulatiivisena vedonlyöntinä. Metan kohdalla sama logiikka pätee: Zuckerberg on puhunut avoimesti superälyn rakentamisesta.

Manus-kauppa vahvistaa suunnan

Metan joulukuussa julkistettu 2 miljardin dollarin Manus-yritysosto istuu samaan strategiaan. Kiinalainen tekoälyagentteihin erikoistunut Manus kasvoi alle vuodessa 100 miljoonan dollarin vuosituloon, mikä teki siitä houkuttelevan kohteen agenttipeliä rakentavalle Metalle.

Kauppa ei ole edennyt kitkatta. Kiinan viranomaiset ovat estäneet Manuksen perustajia poistumasta maasta ja käynnistäneet tutkinnan mahdollisista ulkomaisten investointien sääntörikkomuksista. Osa Manuksen asiakkaista on jo vaihtanut palveluntarjoajaa Metan omistuksen vuoksi.

Manus ja irtisanomiset kertovat samasta asiasta: Meta haluaa rakentaa tekoälykoneiston, joka tarvitsee vähemmän ihmisiä ja enemmän laskentakapasiteettia.

Suomalaiset mainostajat voivat tuntea vaikutukset

Meta ei ole tarkentanut, mihin maihin irtisanomiset kohdistuvat, mutta yhtiö on vahvistanut leikkausten koskevan sekä Yhdysvaltain että kansainvälisiä toimistoja. Pohjoismaissa Metalla on toimisto Tukholmassa, jossa työskentelee myynti- ja markkinointihenkilöstöä.

Suomalaisille mainostajille myyntitiimien kutistuminen voi näkyä konkreettisesti. Henkilökohtainen tuki ja asiakaspalvelu saattavat heiketä, kun yhteyshenkilöitä on vähemmän. Facebookilla ja Instagramilla on Suomessa yhteensä noin 4,8 miljoonaa käyttäjää, mikä tekee Metan alustoista yhden maan tärkeimmistä mainoskanavista. Pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tottuneet saamaan tukea Metan myyntitiimeiltä kampanjoidensa optimointiin, saattavat joutua pärjäämään entistä enemmän omatoimisesti.

Koko ala vaihtaa ihmisiä koneisiin

Metan tuoreet irtisanomiset eivät ole poikkeus vaan sääntö. Vuonna 2026 teknologia-alalta on irtisanottu jo yli 59 000 työntekijää, kun yhtiöt siirtävät resurssejaan henkilöstöstä tekoälyinfrastruktuuriin. Jokainen säästetty palkkadollari ohjautuu GPU-klustereihin ja datakeskuksiin.

Metan kohdalla ristiriita on erityisen räikeä. Yhtiö irtisanoo myyntitiimeistä samalla, kun se ostaa 2 miljardin dollarin tekoälystartupeja ja rakentaa infrastruktuuria 135 miljardin edestä. Ironisesti juuri tekoäly saattaa lopulta korvata osan niistä tehtävistä, joita irtisanotut tekivät – mainosmyynnin optimoinnista rekrytointiin.

Varustelukierroksen jälkeen selvinnee, olivatko satojen miljardien investoinnit perusteltuja. Siihen asti teknologiajätit leikkaavat henkilöstöstä ja satsaavat rautaan, koska kukaan ei halua jäädä tekoälykilpailun häviäjäksi.