Meta potkii 8000 – ja kaataa 115 miljardia tekoälyyn

Palkkalistalta piirisarjoihin

Meta kertoi torstaina 23. huhtikuuta leikkaavansa noin kymmenen prosenttia henkilöstöstään eli 8 000 työntekijää. Lisäksi yhtiö sulkee 6 000 avointa tehtävää. Irtisanomiset astuvat voimaan 20. toukokuuta, ja kohteena on käytännössä koko yhtiö. Reality Labsia leikattiin jo alkuvuodesta, ja nyt säästöt tulevat pääpuolen tuotekehityksestä.

Toimitusjohtaja Mark Zuckerberg perustelee ratkaisua samalla logiikalla kuin muut Piilaakson suuret: pienempi ja nopeampi insinöörijoukko saa enemmän aikaan, kun tekoäly hoitaa osan koodaamisesta. Yhtiö kokoaa jäljelle jäävät ohjelmistokehittäjät uuteen Applied AI Engineering -yksikköön, jonka tehtävänä on rakentaa itsenäisesti toimivia koodiagentteja. Talousjohtaja Susan Li on kuvannut infrarakentamista "merkittäväksi kiihdytykseksi" – sanavalinnassa kuuluu, että sijoittajia halutaan rauhoittaa palkkamenojen suunnasta.

Mihin 115 miljardia dollaria mahtuu

Metan tekoälybudjetti näyttää maltilliselta vain paperilla. Vuonna 2025 yhtiö käytti investointeihin 72 miljardia dollaria. Vuodelle 2026 ohjeistus on 115–135 miljardia dollaria, eli lähes kaksinkertainen määrä. Lähes kaikki uusi raha menee datakeskuksiin, omiin piirisarjoihin ja GPU-hankintoihin.

Konkreettiseksi luvuksi käännettynä kyseessä on kokonaisen pienen valtion sähkönkulutus ja vuosien verran piirivalmistusta. Yhden nykyisen Nvidian tekoäly-GPU:n tehonotto kuormituksessa on 1–1,4 kilowattia, ja Meta ostaa niitä satoja tuhansia. Zuckerberg itse on puhunut "kymmenien gigawattien" kapasiteetista tämän vuosikymmenen aikana. Mittaluokka vastaa useampaa suomalaista ydinvoimalaa yhden yhtiön käytössä.

Palkkasumma, jonka 8 000 irtisanomista vapauttaa, on tässä yhtälössä marginaalinen. Keskipalkalla ja sivukuluilla laskettuna säästö asettuu reilun miljardin haarukkaan – eli noin prosentin siitä, mitä capex kasvaa. Leikkaus ei siis rahoita investointeja vaan pehmentää niiden vaikutusta tulokseen.

Sama kuvio toistuu koko alalla

Meta ei ole yksin. Snap ilmoitti huhtikuun puolivälissä leikkaavansa 1 000 työpaikkaa eli 16 prosenttia henkilöstöstään, ja sen mukaan järjestely vapauttaa yli 500 miljoonaa dollaria vuosittaisia kuluja. Oracle vei saman logiikan äärimmilleen maaliskuussa: noin 30 000 työntekijän irtisanomiset, 50 miljardin investointibudjetti ja yli 100 miljardin velka tekoälyinfraan.

Alan kuvio on toistuva: palkkamenoja pienennetään samalla kun miljardit kaadetaan piiriin ja terawattitunteihin. Metan 60 miljardin nettovoitto viime vuonna ei ole riittänyt rauhoittamaan sijoittajia, jotka vaativat kulukuria samaan aikaan, kun investointihäntä pitenee. Tech-sektorilta on tämän vuoden aikana irtisanottu jo yli 96 000 ihmistä, ja suurin osa suurten yhtiöiden ilmoituksista on perusteltu juuri tekoälyn vaatimalla tehokkuudella.

Suomen suunta: Luulajan varjo

Suomessa Metalla ei ole omaa konesalia eikä merkittävää toimistoa. Yhtiön lähin hyperskaalauskeskus on Ruotsin Luulajassa, noin 200 kilometrin päässä Tornion rajasta. Luulajan kampuksella on jo kolme rakennusta, ja se saa sähkönsä Lule-joen vesivoimasta – samasta, joka tuottaa noin kymmenesosan Ruotsin sähköstä. Juuri julkistettu investointiohjelma pakottaa yhtiön etsimään lisää halpaa ja viileää pohjoista sähköä, ja se on käytännössä Pohjanmaan ja Norrlandin yhteinen tarjouspöytä.

Suomalaisiin työntekijöihin kohdistuvat irtisanomiset jäävät todennäköisesti yksittäisiksi, sillä Metan suomalaiset ovat pääasiassa hajallaan Lontoon ja Dublinin organisaatioissa. Talousvaikutus tulee kuitenkin alihankintaan ja energiasektoriin. Fortum ja Helen, jotka myyvät sähköä pohjoismaiseen pörssiin, hyötyvät hyperskaaltiloinnin ostopäätöksistä toisella kädellä ja maksavat siitä toisella hintapiikeillä kotimaan kuluttajille.

Lähestyin Nordeaa ja Tietoevryä kysymyksellä, kuinka niiden teknologiatalous muuttuu, kun suuryhtiöt siirtävät miljardeja koodaajista koneisiin. Vastaukset eivät ehtineet tähän juttuun; jos Nordea ei vastaa 25. huhtikuuta mennessä, palaan aiheeseen Kauppalehden Talous-toimituksen kanssa.

Seuraava kierros on jo ohjelmoitu

Axios kertoo, että Meta suunnittelee toista irtisanomiskierrosta myöhemmin tänä vuonna. Aikataulu ja laajuus ovat toistaiseksi auki. Toukokuun 20. päivä ei siis ole päätepiste vaan välirypäs: työntekijöille se merkitsee epävarmuutta läpi vuoden, sijoittajille signaalia siitä, että kulukuuri ei ole kertaluontoinen.

Avoimeksi jää kysymys, mitä tapahtuu jos tekoälyinvestointien tuotto ei vastaa odotuksia. Metan käteisvirta kestää nykyvauhtia, mutta 60 miljardin nettovoitto ei jousta loputtomiin, jos capex asettuu 135 miljardin ylälaitaan eikä vastaavaa tulokasvua tule perässä. Siinä tapauksessa vuonna 2027 ei enää irtisanota insinöörejä, vaan konesaleja.