Lentolehtisiä vessanpaperitelineissä
Meta-yhtiön työntekijät ovat alkaneet jakaa lehtisiä toimistoissaan ympäri Yhdysvaltoja. Lappuja löytyy neuvotteluhuoneista, juoma-automaateista ja vessoista paperitelineiden päältä. Yksi rivi toistuu: "Don't want to work at the Employee Data Extraction Factory?" Etkö halua olla töissä työntekijöiden datankaivuutehtaassa.
Protesti kohdistuu sisäiseen työkaluun nimeltä Agent Transformation Accelerator. Yhtiön asentamaan ohjelmaan, joka nauhoittaa työntekijöiden hiiren liikkeet, klikkaukset, näppäilyt ja satunnaisia ruutukaappauksia. Aineisto syötetään Metan tekoälyagenttien koulutusdataan. Tavoitteena ovat mallit, jotka tekevät valkokaulustyötä itsenäisesti – sama päämäärä, johon OpenAI ja Anthropic tähtäävät omissa agenttihankkeissaan.
“Jos rakennamme agentteja auttamaan ihmisiä päivittäisissä tehtävissä, mallimme tarvitsevat oikeita esimerkkejä siitä, miten ihmiset todella käyttävät tietokoneita.”
10 prosenttia ulos, loput valvontaan
Ajoitus tekee asetelmasta poikkeuksellisen riitaisan. Meta on irtisanomassa 10 prosenttia globaalista henkilöstöstään 20. toukokuuta alkaen, ja johto on harkinnut leikkausten kasvattamista 20 prosenttiin myöhemmin tänä vuonna. Samaan aikaan jäljelle jääneiden on annettava työkoneidensa tallentaa heidän työtapojaan tekoälyä varten. Yhtiön teknologiajohtaja Andrew Bosworth on vahvistanut sisäisesti, että työkalusta ei voi kieltäytyä.
Engadgetin julkaisemissa sisäisten kanavien lainauksissa työntekijät kuvaavat tilannetta epämukavaksi ja kysyvät suoraan, miten työkalun käytöstä voi opt-outata. Yksi ohjelmistopäällikkö tiivisti tunteen kahteen sanaan: super uncomfortable. Verkkoadressi vaatii työkalun perumista ja vetoaa National Labor Relations Actiin, joka suojaa työntekijöiden oikeutta järjestäytyä työehtojen parantamiseksi. Yhdistyneessä kuningaskunnassa UTAW-järjestö on käynnistänyt rinnakkaisen järjestäytymisyrityksen.
Mikä estäisi tämän Suomessa?
Kysymys ei ole akateeminen. Yhä useampi suuri toimija miettii vastaavaa työnseurantaa agenttikoulutusta varten, ja Meta on kokonsa puolesta usein suunnannäyttäjä. Suomalaisen työpaikan koneille lisätty näppäily- ja hiiriseuranta ei kuitenkaan voisi alkaa salaa.
Ensimmäinen este on yhteistoimintalaki. Työnantajan on käytävä yt-neuvottelut ennen kuin teknisen valvonnan järjestelmä otetaan käyttöön työpaikalla. Tämä koskee nimenomaan työntekijöihin kohdistuvaa seurantaa – oli kyseessä kameravalvonta, sähköpostiseuranta tai, kuten nyt, hiiren liikkeen ja näppäilyn taltiointi. Henkilöstön edustajalla on oikeus saada käyttöönoton perusteet, kerättävät tiedot ja säilytysajat kirjallisena ennen kuin järjestelmä kytketään päälle.
Toinen este on laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Sen tarpeellisuusvaatimuksen mukaan työnantaja saa kerätä työntekijästä vain työtehtävän kannalta välttämättömiä tietoja. Hiiren liikkeen tallentaminen oman tekoälyn opetusaineistoksi on tästä rajauksesta kaukana. Päälle tulee vielä tietosuoja-asetus: GDPR vaatii käsittelyperusteen, ja työnantajan oma kaupallinen tekoälykoulutus tuskin täyttäisi punnintaan asetettavia oikeutettuja etuja, kun rinnalla on työntekijän peruspalkkasuhde ja epätasainen valta-asetelma.
Käytännössä asetelma tarkoittaa, että suomalaisen toimipisteen henkilöstöllä olisi luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja viime kädessä tietosuojavaltuutettu, joiden ohi Metan kaltainen ratkaisu ei kulkisi ilman julkista keskustelua. Lehtinen vessanpaperitelineen päällä ei olisi täällä ainoa puolustuslinja.
