Jämsän kaupunginjohtaja Jori Reijula ei kierrellyt, kun ranskalainen Sesterce kertoi 8. lokakuuta suunnitelmastaan entisen Kaipolan paperitehtaan alueelle. ”Jämsä tarvitsee uusia investointeja, yritystoimintaa ja työpaikkoja”, Reijula sanoi yhtiön englanninkielisessä tiedotteessa.
Lokakuussa julkistettiin myös atNorthin kampus Saloon, ja Nurmijärven Sudentullin datakeskus eteni ympäristövaikutusten arviointiin. Kolmen hankkeen tehot ovat yhteensä 990 megawattia, kun lasketaan Jämsän ensimmäinen vaihe, Salon koko kampus ja Sudentullin enimmäisteho. Suomessa on nyt käytössä noin 300 megawattia datakeskuskapasiteettia.
Tähän oppaaseen on koottu Suomen datakeskushankkeet, niiden sähkö ja hukkalämpö. Opas päivitettiin 25.10.2026, ja siihen on yhdistetty aiemmin erillisinä julkaistut hankelistaukset.
Jämsä: Sesterce suunnittelee Kaipolaan 200 megawattia
Sesterce aikoo investoida Kaipolan tehdasalueelle yli 10 miljardia euroa. Ensimmäisen vaiheen teho on 200 MW, ja töiden on määrä alkaa vielä tänä vuonna. Toisessa vaiheessa kampus kasvaisi 600 megawattiin. Pidemmällä aikavälillä yhtiö tavoittelee Suomessa yli gigawatin tekoälykapasiteettia vanhoilla teollisuusalueilla.
Sähkö tulee Elenian suurjänniteverkosta. Jäähdytys hoidetaan suljetulla nestekierrolla, jota täydennetään kerätyllä sadevedellä ja kierrätetyllä vedellä. Juomavettä ei käytetä. Rakennusaikana hanke työllistäisi yhtiön mukaan noin 2 000 ihmistä ja valmiina noin 300.
Sesterce lupaa tuoda Suomen sähköverkkoon megawatin uutta uusiutuvaa tuotantoa jokaista kuluttamaansa megawattia kohden kymmenen käyttövuoden kuluessa. Lisäksi se perustaa 10 miljoonan euron yhteisörahaston. Asiakkaasta kerrotaan vain, että mukana on nimeämätön ankkuriasiakas.
Salo: atNorthin kampus tarvitsee kaikkiaan 230 megawattia
Pohjoismainen datakeskusyhtiö atNorth julkisti 5. lokakuuta FIN05-nimisen kampuksen 28,6 hehtaarin tontille Saloon. Ensimmäisen vaiheen teho on 75 MW, ja sille sähkö on jo varmistettu. Koko alueen teho voi kasvaa 230 megawattiin, ja alue liitetään Fingridin sähköasemaan.
Yhtiön oma investointi on noin kaksi miljardia euroa. Asiakkaiden omat palvelimet asennuksineen voivat nostaa kokonaissumman arviolta kymmeneen miljardiin. AI Suomi kertoi hankkeesta jo julkistuspäivänä jutussa Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen.
“Olemme iloisia voidessamme toivottaa tämän investoinnin tervetulleeksi alueellemme.”
Nurmijärvi: Sudentullin enimmäisteho on 560 megawattia
Uusista hankkeista suurin on Klaukkalan Sudentulli. Singaporelainen DayOne suunnittelee alueelle datakeskusta, jonka sähköverkkoteho on kunnan mukaan enintään 560 MW. Fortum on tehnyt DayOnen kanssa maankäyttösopimuksen. Valtuusto hyväksyi 24 miljoonan euron tonttikaupan 28. tammikuuta, ja kyse on kunnan suurimmasta kiinteistökaupasta.
Asemakaava hyväksyttiin 18. maaliskuuta, mutta siitä on valitettu, joten se ei ole lainvoimainen. Ramboll laati hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman 2. syyskuuta, ja kunnanhallitus antoi siitä lausuntonsa 5. lokakuuta. Kiitoskirje se ei ollut. Kunta huomautti muun muassa vanhentuneista tiedoista, hankealueen rajauksesta, kaapelireitistä ja pilaantuneesta maaperästä.
Kokonaisuus valmistuisi vaiheittain 2030-luvun alkuun mennessä. Alustavan aikataulun mukaan 400 kilovoltin liityntä Passamäkeen valmistuu noin vuonna 2030. Rakentamisen huippuvaiheessa työmaalla olisi jopa tuhat ihmistä, ja valmis datakeskus työllistäisi suoraan noin 200. ”Klaukkalan datakeskushanke on hyvä uutinen Suomelle”, kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo kunnan hankesivulla.
Google: Muhoksen ja Kajaanin työt piti lopettaa 23.10. mennessä
Googlen hankkeet ovat syksyn kiistellyin datakeskusaihe. Lupa- ja valvontavirasto LVV kehotti 6. lokakuuta Googlen tytäryhtiötä Tuike Finlandia keskeyttämään valmistelevat työt Muhoksen Leppiniemessä ja Kajaanin Otanmäessä. Muhoksella metsää oli kaadettu yli 300 hehtaarilta ennen ympäristövaikutusten arviointia, vaikka arviointi vaaditaan yli 200 hehtaarin pysyviltä raivauksilta.
Työt piti lopettaa viimeistään 23. lokakuuta. Tuike Finland vahvisti 12.10. jättämässään vastineessa keskeyttävänsä työt, mutta sen mukaan osa stabilointitöistä voi olla tarpeen vielä määräajan jälkeenkin. Mitä nämä työt ovat, yhtiö ei ole eritellyt julkisesti. Mittaukset, maaperätutkimukset ja suunnittelu saavat jatkua arvioinnin ajan.
Googlen Suomen-maajohtaja Antti Järvinen vastasi STT:lle sähköpostitse: ”Noudatamme LVV:n kehotuksia ja muita menettelyjä täysimääräisesti.”
Määräajan jälkeen tilanne on auki. LVV ei ollut 25. lokakuuta mennessä tiedottanut, ovatko työt Muhoksella ja Kajaanissa pysähtyneet, eikä Google ole kertonut julkisesti, mitä työmailla nyt tehdään. Jos työt jatkuvat ilman lupaa, virasto voi harkita uhkasakkoa tai teettämisuhkaa. Muhoksen töistä on käynnissä myös erillinen poliisin esitutkinta. Vaalan hankkeen arviointiohjelmasta voi jättää mielipiteen 2. marraskuuta asti. Taustaa löytyy jutusta Google keskeytti datakeskustyöt – mutta ei aivan kaikkia.
Datakeskushankkeet kunnittain
Ilmoitetut tehot: Nurmijärvi, DayOne 560 MW (enimmäisteho). Lappeenranta, Nebius ja Polarnode 310 MW. Salo, atNorth 230 MW (1. vaihe 75 MW). Jämsä, Sesterce 200 MW (1. vaihe, 2. vaiheessa 600 MW). Mikkeli, Cerebras ja Compute Nordic 165 MW. Mäntsälä, Nebius, laajenee 145 megawattiin. Saarijärvi, Eddu Energy 2 MW.
Tehoa ei julkistettu: Google Hamina (toiminnassa), Kajaani, Muhos ja Vaala (vähintään 13 miljardin euron sitoumus vuosille 2027–2028). atNorth Kouvola, Pure DC Seinäjoki, QTS Forssa sekä Microsoft Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Helsinki selvittää konesalia Heikinlaaksoon.
