Yhdysvallat vaatii valitsemaan puolen – Suomi jo valitsi

Elinkeinoministeri Sakari Puisto allekirjoitti 16. huhtikuuta Washingtonissa julistuksen, jolla Suomi liittyi Yhdysvaltojen johtamaan Pax Silica -aloitteeseen. Valtioneuvoston tiedotteessa puhuttiin toimitusketjuista: puolijohteista, kriittisistä mineraaleista ja tekoälyinfrastruktuurista. Kiinaa ei mainittu.

Puoli vuotta myöhemmin sama allekirjoitus näyttää leirin valinnalta. Yhdysvaltain ulkoministeriö sanoi AP-uutistoimistolle sunnuntaina julkaistussa jutussa suoraan, ettei Pax Silican kumppani voi samaan aikaan tukea Kiinan kilpailevaa hanketta.

Kilpaileva aloite on Kiinan World AI Cooperation Organization eli WAICO. Sen perustamissopimuksen allekirjoitti Shanghaissa 16. heinäkuuta 29 hallitusta, ja brittiläisen RUSI-tutkimuslaitoksen mukaan jäseniä on nyt 37. Mukana ovat muun muassa Venäjä, Pakistan ja Indonesia. AP:n mukaan Kiina painottaa avoimen lähdekoodin malleja ja edullisuutta, Yhdysvallat siruja ja toimitusketjuja.

Linjauksen taustalla on Kazakstan. Maan tekoälyministeri Zhaslan Madiyev vei maansa kesäkuussa Pax Silicaan, ja noin kolme viikkoa myöhemmin Kazakstan oli WAICO:n perustajajäsen. Samoihin aikoihin maa solmi jopa 10 miljardin dollarin investointisopimuksen, jossa on mukana Nvidia.

Kirje 35 maalle on yhä luonnos

Painostus ei ala tyhjästä. Reuters kertoi elokuussa ulkoministeriön päiväämättömästä kirjeluonnoksesta, joka oli osoitettu Yhdysvaltojen tekoälylinjauksen 35 allekirjoittajamaalle. Kirjeessä varoitetaan, että ”olla osa kaikkea on olla osa ei mitään”.

RUSI:n 22. lokakuuta julkaiseman analyysin mukaan ei ole selvää, onko kirjettä koskaan lähetetty. Lähteistä ei myöskään selviä, mitkä 35 maata ovat vastaanottajia. Pax Silican allekirjoittajia on vähemmän, joten lista ei ole sama. AP:lle annettu lausunto on joka tapauksessa tähän asti suorin julkinen muotoilu vaatimuksesta.

Moni maa yrittää yhä pysyä molemmissa. Indonesia on WAICO:ssa mutta haluaa olla mukana kummassakin, ja Singapore harkitsee liittymistä. CSIS-ajatushautomon Wadhwani AI Centerin johtaja Aalok Mehta sanoi AP:lle, että monet maat ”eivät halua valita puolta, koska kummallakin teknologiapinolla on etunsa ja haittansa”.

Suomen valinta on jo tehty

Suomi ei ole tiettävästi liittynyt WAICO:on, joten ulkoministeriön ehto ei sellaisenaan vaadi Suomelta mitään uutta. Pohjoismaista Pax Silicassa ovat myös Ruotsi ja Norja. Ruotsi liittyi jo maaliskuussa, kuukautta ennen Suomea.

Huhtikuussa Puisto perusteli liittymistä yritysten näkökulmasta.

Elokuun suurlähettiläskokouksessa ministerin sävy oli varovaisempi. ”Sekin on ymmärrettävä, ja käytettävä harkintaa, että järjestelyt luovat myös uusia riippuvuuksia”, Puisto sanoi. Samassa puheessa hän totesi, että yhdysvaltalaiset tekoäly-yritykset tuovat mukanaan suvereniteettikysymyksiä, jotka EU:ssa koetaan jo ongelmana.

Työ- ja elinkeinoministeriö tai ulkoministeriö eivät ole kommentoineet Yhdysvaltojen uutta linjausta julkisesti.

Mitä leirijako tarkoittaa yritykselle

Suomalaisen ohjelmistotalon tai teollisuusyrityksen arjessa linjaus näkyy ensin hankinnoissa. Kehittyneimmät tekoälysirut ovat käytännössä yhdysvaltalaisia, ja niiden vientiä säätelee Washington. Yhdysvallat on rakentanut Pax Silicasta luotettujen kumppanien piirin. Jäsenyys voi siksi toimia vakuutuksena sille, ettei suomalaisyritys jää tulevissa vientirajoituksissa väärälle puolelle rajaa.

Kiinalaisten mallien käyttö on mutkikkaampi kysymys. Ulkoministeriön ehto koskee valtioiden osallistumista aloitteisiin, ei sitä, ajaako yritys DeepSeekin avoimia painoja omalla palvelimellaan. Paine voi silti valua alaspäin. Julkisissa hankinnoissa ja yhdysvaltalaiskumppanien kanssa tehtävissä hankkeissa kiinalaista pohjamallia joutuu todennäköisemmin perustelemaan. Kiina puolestaan rekisteröi nyt tekoälyvientiään, kuten AI Suomi aiemmin kertoi. Mallien päivitysten jatkuminen ei siis ole itsestäänselvyys kummastakaan suunnasta.

Kiina-kauppaan julistus ei suoraan puutu. Pax Silica on poliittinen sitoumus, ei oikeudellisesti sitova sopimus. Suomalaisyritysten vientiä Kiinaan säätelevät edelleen EU:n kaksikäyttötuoteasetus sekä Yhdysvaltojen säännöt tuotteille, joissa on amerikkalaista teknologiaa.

Suomen kannalta hankalin kohta ei ole WAICO. Se on EU. Puisto nosti itse esiin ristiriidan: Suomi on Washingtonin luotettu kumppani samaan aikaan, kun unioni puhuu tekoälysuvereniteetista ja riippuvuuksien vähentämisestä. Mehtan mukaan ”jokainen maa maailmassa miettii jollain tavalla tekoälysuvereniteettia”.

Todellinen testi tulee, jos Yhdysvallat pyytää kumppaneiltaan seuraavaksi muutakin kuin poissaoloa Kiinan järjestöstä, esimerkiksi vientivalvonnan yhtenäistämistä. Silloin luotettavan kumppanin hinta selviää myös suomalaisyrityksille, joilla on asiakkaita Kiinassa.