Nokian tekoäly- ja pilviasiakkaiden tilaukset ylittivät miljardi euroa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Segmentin myynti kasvoi 49 prosenttia tammi–maaliskuussa, ja se vastaa nyt noin kahdeksaa prosenttia koko konsernin liikevaihdosta.
Tilauskertymä oli kolme kertaa toimituksia suurempi. Kolmen suhde yhteen kertoo, että kysyntä juoksee toimitusten edellä, mikä yleensä ennakoi kasvun jatkuvan lähikvartaaleilla. Yhtiö julkaisee huhti–kesäkuun tuloksensa 23. heinäkuuta.
Kasvun takana ei ole yksittäinen tuote vaan verkkoinfrastruktuuri, jota tekoälyn datakeskukset vaativat. Hyperskaalaajien investoinnit kiihtyvät, ja ne tarvitsevat valtavia määriä optista siirtokapasiteettia palvelinsalien välille.
Optinen verkkoliiketoiminta kasvoi 20 prosenttia 821 miljoonaan euroon. Iso osa noususta tulee Infinerasta, jonka Nokia osti helmikuussa 2025. Kauppa toi juuri sitä teknologiaa, jolla datakeskusverkot rakennetaan.
Nokia on kytkenyt itsensä myös Nvidian ekosysteemiin. Yhteistyön tavoitteena on tuoda datakeskusluokan tekoälylaskenta lähemmäs verkon reunaa ja lopulta päätelaitteita.
OP toistaa myyntisuosituksensa ja asettaa tavoitehinnaksi 7,50 euroa. Luku on vaatimaton, kun osake kävi kesäkuun alussa 14,97 eurossa ennen kuin teknologiasektorin korjausliike painoi kurssia yli neljänneksellä.
Pankin huoli ei koske kasvua vaan kannattavuutta. Optisen verkon katteet jäävät alle 45 prosentin, mikä rajoittaa tuloksen vipuvaikutusta, vaikka liikevaihto nousee. Kovakin myynnin kasvu valuu ohuemmin liikevoittoon kuin sijoittajat toivoisivat.
Näkemykset hajoavat jyrkästi. JPMorgan ja useat muut pankit hinnoittelevat osakkeen selvästi korkeammalle, kun OP jää karhuleiriin. Nokian oma ohjeistus lupaa 5–9 prosentin liikevaihdon kasvua ja 12–16 prosentin liiketulososuutta koko vuodelle.
OP:n näkemys tiivistettynä
Tilaukset kasvavat, mutta kate ei seuraa perässä. Alle 45 prosentin katteinen optinen verkko ei OP:n mukaan oikeuta korkeaa arvostusta, joten tavoitehinta jää 7,50 euroon. Sijoittajan kannattaa lukea 23. heinäkuuta ennen kaikkea liikevoiton kehitys, ei pelkkä liikevaihto.
Sanasto
Hyperskaalaaja
Jättimäinen pilviyhtiö, kuten Amazon, Microsoft tai Google, joka rakentaa ja pyörittää valtavia datakeskuksia. Näiden yhtiöiden investoinnit vetävät nyt tekoäly-infran kysyntää.
Painopiste siirtyy malleista infraan
Nokian tilauskirja kertoo laajemmasta käänteestä. Huomio on siirtymässä tekoälymalleista niiden vaatimaan fyysiseen infraan, verkkoihin ja datakeskuksiin. Mallien treenaus ja ajo eivät tapahdu tyhjiössä, vaan ne nojaavat siirtokapasiteettiin, jonka rakentajat hyötyvät buumista mallikehittäjien tavoin.
Sama liike näkyy myös Ericssonilla, joka painottaa 5G-infraa ja yritysverkkoja. Molemmat pohjoismaiset laitevalmistajat kilpailevat samasta hyperskaalaajarahasta, mutta Nokian optinen jalanjälki antaa sille suoremman kytköksen datakeskusten sisäisiin yhteyksiin.
Tavallisen suomalaisen kannalta kyse on muustakin kuin osakekurssista. Nokia on yhä yksi maan suurimmista teknologiatyönantajista, ja sen menestys näkyy välillisesti eläkeyhtiöiden salkuissa, joissa osaketta pidetään laajasti. Jos tekoälyinfran kysyntä kantaa, se tukee suomalaista insinööriosaamista ja verotuloja pitkälle.
Ratkaiseva kysymys ei ole, kasvaako tekoälysegmentti, vaan kuinka paljon siitä jää viivan alle. Sen vastausta 23. heinäkuuta julkaistava raportti alkaa paljastaa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
