Nvidia maksaa 3,2 miljardia, jotta kupari katoaa konesaleista

Nvidia ja Corning kertoivat 6. toukokuuta monivuotisesta kumppanuudesta, joka voi nostaa Nvidian satsauksen lasinvalmistajaan 3,2 miljardiin dollariin. Nvidia osti välittömästi etukäteen rahoitettuja warrantteja kolmella miljoonalla Corningin osakkeella 500 miljoonalla dollarilla. Yhtiöllä on lisäksi optio merkitä 15 miljoonaa osaketta hintaan 180 dollaria kappaleelta. Jos kaikki optiot käytetään, kokonaisinvestointi kohoaa noin 3,2 miljardiin dollariin.

Tehtaita kolmeen osavaltioon

Corning avaa kumppanuuden yhteydessä kolme uutta optista tehdasta Pohjois-Carolinaan ja Texasiin. Yhtiön Yhdysvaltain optisen liitäntäteknologian tuotantokapasiteetti kymmenkertaistuu ja kuitutuotanto kasvaa yli 50 prosentilla. Tehtaisiin syntyy yhteensä yli 3 000 työpaikkaa, joista valtaosa on tuotanto- ja insinööritehtäviä.

Miksi kupari korvataan

Nvidian Blackwell- ja tulevien Rubin-räkkien sisäinen tiedonsiirto on tähän asti perustunut kuparikaapeleihin. Kun yhden räkin kaistanleveys lähestyy satoja terabittejä sekunnissa, kuparin fysiikka tulee vastaan: signaali vaimenee jo lyhyellä matkalla, ja lämpö sekä energiankulutus nousevat jyrkästi. Optinen kuitu kantaa moninkertaisen datamäärän pidemmälle pienemmällä energialla ja vähemmällä hukkalämmöllä.

Diilin keskeinen teknologia on co-packaged optics, lyhenteenä CPO. Siinä optinen liitäntä tuodaan suoraan piirisirun kylkeen, jolloin perinteinen sähköinen muunnos signaaliksi ja takaisin jää välistä pois. Nvidia esitteli aiemmin Spectrum-X Photonics -kytkimet, joiden ilmoitettu kaista on 409,6 terabittiä sekunnissa ja energiatehokkuus viisinkertainen perinteiseen verrattuna.

Pörssi reagoi voimakkaasti

Tieto sopimuksesta nosti Corningin osakkeen noin 12 prosenttia ja Nvidian osakkeen noin 6 prosenttia ilmoituspäivänä. Sijoittajat tulkitsivat järjestelyn niin, että Corning saa pitkän takuuasiakkuuden Yhdysvaltain suurimmasta AI-rakennuttajasta juuri silloin, kun fotoniikan kysyntä skaalautuu hyperskaalaajien tarpeisiin. Nvidian kohdalla markkina luki uutisesta sen, että yhtiö hallitsee AI-konesalin koko arvoketjun siruista valokaapeleihin asti.

Suomen rooli ketjussa

Nokia on viimeisen vuoden aikana asemoinut itsensä juuri AI-datakeskusten optiseen selkärankaan. Yhtiön Optical Networks -yksikkö kasvoi viime kvartaalilla 20 prosenttia ja oli konsernin nopeimmin kasvava liiketoiminta. Nokia julkisti toukokuun alussa uuden tuotesarjan, jossa on 1,6 teratavun, 2,4 teratavun ja 3,2 teratavun koherentteja pluggable-moduuleja AI-verkkoja varten. Uusi monikiskoinen optinen linjajärjestelmä on tulossa myyntiin loppuvuonna 2026.

Nokia ja Corning eivät kilpaile suoraan. Corning valmistaa kuitulasin ja sen liitännät, Nokia rakentaa päälle koherentit lähetin-vastaanottimet sekä DWDM-järjestelmät, jotka linkittävät konesaleja toisiinsa. Nvidian massiivinen panostus kuitupohjaiseen liikennöintiin laajentaa siis koko markkinaa, jolla Nokia toimii. Nokian viestintään lähetettiin jutun työstämisen aikana kirjallinen kommenttipyyntö Nvidian ja Corningin sopimuksen vaikutuksesta yhtiön omaan kasvuennusteeseen, mutta vastausta ei ehditty saada ennen julkaisua.

Aalto-yliopiston fotoniikkaryhmä Sähkötekniikan ja nanotekniikan laitoksella tutkii muun muassa ultramatalaenergiaisten fotonien havaitsemista ja integroituja fotonisia komponentteja. Yliopiston sähkötekniikan tohtoriohjelman opetussuunnitelmaan vuosille 2026–2028 on nostettu fotoniikka omaksi painopisteekseen. Suomen panos ketjussa on tällä hetkellä komponenttitasolla ja koulutuksessa, ei massamittakaavan kuitutehtaissa.

Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle käyttäjälle

Tekoälypalveluiden energiankulutus ja sähkölasku ratkaisevat lopulta sen, kuinka edullisia ja yleisiä suuret mallit ovat arjessa. Yksi suuren mallin kysely vie konesaliresursseja moninkertaisesti perinteiseen Google-hakuun verrattuna. Jos Nvidia ja Corning saavat kuparin pois räkeistä, energiankulutus yhtä laskentakertaa kohden tippuu, ja palveluntarjoajat pystyvät hinnoittelemaan käännökset, haut ja terveydenhuollon tukijärjestelmät kuluttajille edullisemmiksi.

Vaikutus näkyy myös sähköverkossa. AI-datakeskusten arvioidaan kuluttavan Yhdysvalloissa yli kaksi prosenttia kaikesta sähköstä vuoteen 2027 mennessä. Optinen kuitu ei poista kysyntää, mutta hidastaa kasvua sen verran, että uutta ydinvoima- ja tuulivoimakapasiteettia ehtii verkkoon ennen kuin AI-buumin sähkölasku siirtyy paikallisten kuluttajien maksettavaksi.

Mitä jää auki

Kolmen tehtaan rakennusaikatauluun yhtiöt eivät antaneet tarkkoja päivämääriä. Corning ei myöskään luvannut, että Nvidian 15 miljoonan osakkeen warranteista käytettäisiin kaikki. Markkina hinnoittelee jo kymmenkertaista tuotantoa, mutta toteutus riippuu siitä, ehtivätkö Pohjois-Carolinan ja Texasin tehtaat tuotantoon ennen kuin aasialaiset kilpailijat tarjoavat saman kuitulasin edullisemmin.