Kupari ei riitä – Nvidia laittoi 6,5 miljardia valoon

Maaliskuun jättisijoitukset

Nvidian rahavirta fotoniikkaan alkoi 2. maaliskuuta, kun yhtiö ilmoitti sijoittavansa 2 miljardia dollaria Coherentiin ja toiset 2 miljardia Lumentumiin. Maaliskuun lopussa Marvell sai saman summan. Toukokuussa listalle lisättiin Corning noin 500 miljoonan dollarin warrant-järjestelyllä ja Ayar Labs saman verran Series E -kierroksellaan. Yhteissumma nousi vajaassa kolmessa kuukaudessa vähintään 6,5 miljardiin dollariin.

Sijoituksiin on kytketty monivuotisia ostositoumuksia ja uutta valmistuskapasiteettia Yhdysvalloissa. Marvell ehti joulukuussa 2025 ostaa Celestial AI:n, ja Coherent sekä Lumentum saivat rahaa piifotoniikan tuotantolinjojen rakentamiseen. Pörssireaktio kertoo, että markkina ymmärtää suunnan: alkuvuonna Lumentumin osake on noussut yli sata prosenttia, samoin Marvell ja Corning. Coherentilla on takanaan lähes yhtä reipas nousu.

Miksi kupari ei enää riitä

Tekoälyklustereiden mittakaava on kasvanut nopeammin kuin sähköisten signaalien välityskyky. Kun GPU-määrä lähestyy miljoonaa, datavirta sirupiirien välillä ylittää sen, mitä perinteinen kuparikaapeli kykenee siirtämään ilman kohtuutonta lämpöhäviötä ja viivettä. Fotoniikka eli valokuitupohjainen tiedonsiirto tarjoaa moninkertaisen kaistanleveyden ja huomattavasti pienemmän energiankulutuksen.

Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang on todennut yhtiön skaalaavan piifotoniikkaa verkkoalustoihinsa ja GPU:iden välisiin yhteyksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa co-packaged optics -ratkaisuja, joissa optinen lähetin-vastaanotin istuu suoraan sirun vieressä. Jokainen valokuitukytkentä säästää kymmeniä watteja siruparilta. Datakeskuksen kokoluokassa luku kasvaa kymmeniin megawatteihin.

Suomalainen kulma: VTT, Aalto ja Tampere

Suomessa piifotoniikkaa on tehty hiljaisesti pitkään. VTT:n Espoon Micronova-puhdastilassa toimii Timo Aallon vetämä Silicon photonics -tutkimusryhmä, joka kehittää erittäin pienihäviöistä piifotoniikka-alustaa. RAPSI-hanke (Ramping up silicon photonics business in Finland) on rakentanut viime vuosina suomalaista ekosysteemiä, ja yhteistyössä ovat olleet Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Itä-Suomen yliopisto.

Kysymys kuuluu: pystyykö suomalainen ekosysteemi imemään osan tästä globaalista pääomavirrasta? Datakeskusmarkkinan kysyntä ei rajoitu kolmeen amerikkalaiseen jättiyhtiöön. Erikoistuneille fotoniikkakomponenteille ja niiden suunnitteluosaamiselle on tilaa Euroopassa, ja Yhdysvaltain rahoittajat etsivät jo aktiivisesti Eurooppa-pohjaisia kohteita, koska kotimainen kapasiteetti ei riitä kysynnän kattamiseen.

Pidempi katse

Kupariverkon kuolema datakeskuksissa ei tapahdu yhdessä yössä. Suunta on silti selvä: ne, jotka rakentavat fotoniikkakomponentteja ja niitä yhdistäviä järjestelmiä nyt, määrittävät seuraavan vuosikymmenen AI-infran. Nvidian 6,5 miljardin dollarin panostus on signaali, että itse sirujen rinnalla kilpailu siirtyy yhä vahvemmin siihen, mikä yhdistää ne toisiinsa. Suomelle aukeaa kapea mutta poikkeuksellisen kiinnostava ikkuna.