Barry Blankenship vetää trentonilaista Woodsdale and Trenton Environmental Resistance -kansalaisryhmää. Tiistai-iltana ryhmän ajama muutos kaupungin peruskirjaan meni läpi noin 80 prosentin kannatuksella, ja Lounais-Ohiossa sijaitsevassa Trentonissa kiellettiin yli 25 megawatin datakeskukset.
Kielto kaataa kaupungin suunnitelman liittää alueeseensa maata Amazonin 1 000 megawatin datakeskusta varten. Paikallisradio WVXU:n mukaan se asettaa kyseenalaiseksi myös Prologisin 250 megawatin laitoksen, jota jo rakennetaan kaupungin teollisuusalueelle. Kieltoa vastusti kampanja, jota rahoittivat muun muassa Ohion kauppakamari ja Prologis itse.
“Olemme vain yksi tilasto lisää, joka todistaa, etteivät kansalaiset halua niitä.”
Ainakin 14 kuntaa sanoi ei
Trenton ei ollut yksin. Fortunen mukaan ainakin 14 ohiolaista kuntaa hyväksyi välivaaleissa datakeskuskiellon tai -rajoituksia. Ohiossa äänestettiin 18 kunnassa yhteensä 21 datakeskuksia koskevasta kysymyksestä. Se on yli puolet koko Yhdysvaltain 41 vastaavasta äänestyksestä. Paikallisia moratorioita osavaltiossa oli Ohio Capital Journalin mukaan jo ennestään yli 125.
Sunburyssa kielto osui Amazonin mahdolliseen hankkeeseen, Ashvillessa jo rakenteilla olevaan kampukseen. Perryssä yli 87 prosenttia äänestäjistä vaati, että verohelpotuksia hakevat rakennuttajat antavat taloudelliset takuut ja noudattavat melurajoja. Wilmingtonissa noin 80 prosenttia hylkäsi kaavamuutokset.
Piquassa kielto sai 67 prosenttia äänistä. Samoissa vaaleissa yli 70 prosenttia äänestäjistä kannatti pormestarin ja kahden muun kaupunginvaltuutetun erottamista. Äänestäjä Marty Pollock kertoi WYSO-radiolle englanniksi, miltä hanke paikkakuntalaisista tuntui: ”Tuntui vähän siltä, että se tehtiin salakavalasti, tutkan alta.”
Ala yritti kääntää suuntaa rahalla. DeSmogin selvityksen mukaan Build American AI -ryhmä käytti Ohiossa televisiomainoksiin ainakin 2,54 miljoonaa dollaria. Ryhmä on kytköksissä Leading the Future -vaalirahoituskomiteaan, jota rahoittavat muun muassa sijoittajat Marc Andreessen ja Ben Horowitz sekä OpenAI:n perustajiin kuuluva Greg Brockman. Mainokset eivät auttaneet.
Kunnantaloilta vaaliuurnille
Kuten AI Suomi aiemmin kertoi, Arizonassa vastustus näkyi syksyllä piirikunnan hallituksen kielteisenä päätöksenä ja osavaltion oikeusministerin vaatimuksena rakennustauosta. Ohiossa päätösvalta siirtyi nyt valtuutetuilta äänestäjille itselleen.
Vaikutus ulottuu kuntia ylemmäs. Bloombergin arvion mukaan demokraattien kuvernöörivoitot Texasissa, Georgiassa, Ohiossa ja Pennsylvaniassa voivat tuoda tiukemman tarkastelun alle lähes puolet Yhdysvaltoihin suunnitelluista tekoälydatakeskuksista. Ohion senaattipaikan voitti Fortunen mukaan demokraatti Sherrod Brown, joka haluaa poistaa datakeskusten verohelpotukset ja laittaa yhtiöt maksamaan tarvitsemansa sähköverkon.
Ohio Northern Universityn kansalais- ja politiikkainstituuttia johtava sosiologian professori Keith Durkin sanoi Fortunelle englanniksi, että ohiolaisten äänestysinto ”antaa signaalin osavaltioiden parlamenteille kaikkialla maassa”. Hänen mukaansa sähkönkuluttajien suojan ja läpinäkyvyyden pitäisi jatkossa ohjata päätöksiä.
Poliittinen vastatuuli tulee teknisen pullonkaulan päälle. Financial Timesin mukaan Yhdysvalloissa uusia sähkönsiirtolinjoja rakennetaan hitaasti, mikä jo valmiiksi rajoittaa sitä, kuinka nopeasti suuria laitoksia saadaan kytkettyä verkkoon.
Ohjautuvatko hankkeet Suomeen?
Suomen kannalta kysymys on suora. Jos rakennuslupa muuttuu Yhdysvalloissa kansanäänestykseksi, etsivätkö rakennuttajat maita, joissa sähkö on puhdasta, ilmasto viileä ja kaavoitus sujuvaa? Suomi on jo valmiiksi kysytty kohde: pelkästään Googlen datakeskusinvestoinnit Suomeen ovat Helsinki Timesin mukaan yhteensä 13 miljardia euroa.
Tätä juttua varten ei saatu Business Finlandin, Fingridin eikä datakeskuskuntien elinkeinojohdon arviota siitä, ohjaako Yhdysvaltain vastustus hankkeita tänne.
Alan omat luvut kertovat suunnasta. Suomen datakeskusyhdistyksen teettämän ja VTT:n laatiman, lokakuun lopussa julkaistun selvityksen mukaan datakeskukset voivat käyttää vuonna 2030 jopa 19 prosenttia Suomen sähköstä, kun osuus on nyt 2–3 prosenttia. Kapasiteetti kasvaisi tämänvuotisesta noin 450 megawatista enimmillään lähes 3 400 megawattiin. Pysyviä työpaikkoja syntyisi selvityksen mukaan 3 500–6 000.
Vastarinta ei ole Suomellekaan vierasta. Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland kaatoi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää ennen ympäristövaikutusten arviointia. Lupa- ja valvontavirasto määräsi lokakuun alussa ympäristöä muuttavat työt keskeytettäviksi Muhoksella ja Kajaanissa, ja Oulun poliisi aloitti esitutkinnan epäillystä ympäristön turmelemisesta. Noin sata mielenosoittajaa kokoontui Googlen Helsingin-toimiston eteen 12. lokakuuta.
Googlen viestintäpäällikkö Sondre Ronander sanoi Helsinki Timesin mukaan: ”Ymmärrämme tilanteen aiheuttaman huolen. Tässä tapauksessa emme täyttäneet itsellemme asettamiamme korkeita vaatimuksia.”
Datakeskukset Suomessa lyhyesti
Fingridin mukaan Suomen sähkönkulutus voisi kasvaa noin 40 prosenttia, jos kaikki kantaverkkoon tehdyt liittymissopimukset toteutuisivat. Datakeskukset menettivät heinäkuussa alennetun sähköveroluokan, ja yli 10 megawatin uudet liittymät on Etelä-Suomessa keskeytetty vuoden 2027 alkuun. Lisää taustaa löytyy datakeskusoppaastamme.
