OP antoi jokaiselle johtajalle oman tekoälyvalmentajan

Finanssijätti vie tekoälyn johtoportaaseen

OP Ryhmä, Suomen suurin finanssialan toimija, on ottanut käyttöön henkilökohtaiset tekoälyvalmentajat kaikille johtajilleen. Kauppalehden mukaan ratkaisu on Suomessa poikkeuksellinen: yksittäisten työkalujen sijaan johtajat saavat räätälöidyn tekoälytuen, joka auttaa heitä soveltamaan teknologiaa omassa työssään.

Taustalla on OP:n laajempi tekoälystrategia. Yhtiö on tuonut tekoälyavustajat jo yli 15 000 työntekijän käyttöön ja investoinut viime vuonna 450 miljoonaa euroa ICT-kehitykseen. Johtajien tekoälyvalmentajat ovat seuraava askel: pelkkä työkalu ei riitä, jos esimiehet eivät ymmärrä, miten sitä voi soveltaa liiketoiminnassa.

OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio on linjannut, että uuden teknologian käyttöönoton tarkoituksena on saada ihmiset tuntemaan oma työnsä aiempaa merkityksellisemmäksi. Tekoälyvalmentaja on konkreettinen keino toteuttaa tätä tavoitetta johtotasolla.

Mitä tekoälyvalmentaja tekee käytännössä?

Tekoälyvalmentaja eroaa tavallisesta chatbotista siinä, että se on räätälöity yrityksen kontekstiin. Se tuntee organisaation strategian, tavoitteet ja toimintaympäristön. Johtaja voi sparrata valmentajan kanssa esimerkiksi päätöksenteon tueksi, punnita strategisia vaihtoehtoja tai pohtia tiiminsä kehittämistä.

OP on rakentanut tekoälyn ympärille laajemman tukirakenteen: koulutuspajoja, vertaistukea ja aktiivisen tekoälylähettiläiden verkoston. Valmennus ei siis ole irrallinen teknologiahanke, vaan osa kulttuurimuutosta, jossa tekoälystä tehdään luonnollinen osa työarkea.

Kansainvälisesti tekoälyvalmennus on jo miljardibisnes. Kanadalainen Valence tarjoaa Nadia-nimistä tekoälyvalmentajaa yli 50 Fortune 500 -yritykselle, ja yhtiö keräsi hiljattain 50 miljoonan dollarin B-kierroksen rahoituksen. Yhdysvaltalainen BetterUp yhdistää tekoäly- ja ihmisvalmentajia globaalissa mittakaavassa. Tekoälypohjaisten HR-ratkaisujen markkina kasvaa tutkimusyhtiöiden arvioiden mukaan yli 15 prosentin vuosivauhtia ja yltää yli 30 miljardiin dollariin vuoteen 2034 mennessä.

Vain neljä prosenttia johtajista hallitsee tekoälyn

OP:n ratkaisu osuu kipupisteeseen. Rastor-instituutin asiakastutkimuksen mukaan vain reilu neljä prosenttia suomalaisjohtajista hallitsee tekoälyn strategisen käytön. Noin 80 prosenttia kamppailee käyttökohteiden tunnistamisen kanssa, ja alle puolet osaa hyödyntää tekoälyä osana liiketoimintastrategiaa.

Luvut kertovat, että teknologian käyttöönotto on ensisijaisesti johtamisongelma, ei tekninen haaste. Kun johtaja ei tunnista tekoälyn mahdollisuuksia, koko organisaation kyky uudistua hidastuu. Henkilökohtainen tekoälyvalmentaja voi madaltaa kynnystä, mutta se vaatii johtajalta myös omaa motivaatiota ja aikaa.

Hype vai aito kulttuurimuutos?

Kriittinen kysymys kuuluu: muuttaako tekoälyvalmentaja oikeasti johtamiskulttuuria, vai jääkö se tyylikkääksi teknologiahankinnaksi? Pelkkä työkalu ei riitä, jos organisaatiokulttuuri ei tue kokeilua ja oppimista.

OP:n kohdalla viitteitä syvemmästä sitoutumisesta on. Yhtiö sijoittui kolmen parhaan joukkoon vuoden tekoälytransformaatio -kategoriassa yhdessä Koneen ja Relex Solutionsin kanssa. Modernin työn johtaja Karoliina Kettukari on kertonut kasvavasta innostuksesta tekoälyn uusia toiminnallisuuksia ja agentteja kohtaan organisaation sisällä.

Pohjoismaissa tekoälyn johdon omaksumisessa on silti kurottavaa. EY:n tutkimuksen mukaan vain 26 prosenttia pohjoismaisista toimitusjohtajista osallistuu aktiivisesti teknologiastrategiaan, kun globaali keskiarvo on 49 prosenttia. OP:n kaltaiset ratkaisut voivat osaltaan kaventaa tätä kuilua.

Kilpailu käydään johtajien osaamisessa

Tavalliselle työntekijälle johtajan tekoälyosaaminen on arkipäivän kysymys. Jos esimies ymmärtää, mihin tekoäly pystyy ja mihin ei, hän osaa kohdentaa tiiminsä työtä järkevämmin. Riskinä on, että ilman osaamista tekoälyhankkeita joko yliarvostetaan tai aliarvioidaan, ja molemmat johtavat turhautumiseen.

OP:n malli voi innoittaa muitakin suomalaisia suuryrityksiä. Aalto EE:n uusi Tech EMBA -ohjelma tähtää samaan suuntaan: johtajien teknologisen lukutaidon nostamiseen. Kilpailuetu ei synny siitä, kuka ottaa tekoälyn käyttöön ensimmäisenä, vaan siitä, kenen johtajat osaavat soveltaa sitä viisaimmin arjessaan.