Kai Koskela ehti kirjoittaa Cobolia ja työskennellä internetkonsulttina ennen kuin siirtyi pankkialalle. Datanomiksi opiskellut Koskela johtaa nykyään Säästöpankkiliittoa, ja hänen arvionsa tekoälystä poikkeaa siitä, mitä alan seminaarilavoilla yleensä kuullaan.
Tivin haastattelussa Koskela sanoo tekoälyn kyllä muuttavan pankkialaa, mutta ei niin lineaarisesti kuin luullaan. Lehden mukaan pitkä ura on antanut hänelle perspektiiviä katsoa asioita toisin. Koskela korostaa koulutusta ja osaamista ja kannustaa rohkeuteen ja tulevaisuudenuskoon sen sijaan, että murrosta pelättäisiin.
Väitteen ottaa vakavasti jo siksi, että se tulee talosta, jolla on kokemusta edellisestä digimurroksesta. Säästöpankkien historiaan kuuluu kotipankkipalvelu, jota on toistuvasti kutsuttu maailman ensimmäiseksi verkkopankiksi. Se avattiin 1980-luvun alussa. Laajaan käyttöön verkkopankki levisi Suomessa vasta 2000-luvulla.
Teknologia ehti ensin, asiakkaat vasta paljon myöhemmin
Koskelan väitteen ydin on ajoitus, ei suunta. Aiemmissa digimurroksissa tekniikka oli valmiina vuosia ennen kuin ihmisten käyttäytyminen muuttui, ja sitten muutos tuli kerralla. Mobiilimaksaminen toimi Suomessa hyvin ennen kuin kortti alkoi jäädä lompakkoon. Konttoriverkoston supistuminen ei seurannut uutta teknologiaa vaan sitä, että asiakkaat lakkasivat käymästä konttorissa.
Sama epätasaisuus näkyy nyt siinä, mihin pankit tekoälyä oikeasti käyttävät. Näkyvin julkinen puhe koskee asiakaspalvelua ja chat-ikkunoita. Finanssialan oman riskiselvityksen painopisteet ovat toisaalla: datan laadussa, tietosuojassa, malliriskien arvioinnissa ja tekoälyjärjestelmien valvonnassa. Ne ovat taustatyötä, joka ei näy asiakkaalle lainkaan.
“Nopeuden ohella on varmistettava, että ratkaisut ovat turvallisia, luotettavia ja asiakkaiden edun mukaisia.”
Yli 80 prosenttia on aloittanut, alle 60 testannut
Koskela ei ole ainoa, joka näkee siirtymän hitaampana kuin puhe antaa ymmärtää. Finanssiala ry ja konsulttiyhtiö VALOR Partners kysyivät helmi- ja maaliskuussa 2026 jäsenyritysten tilannetta tekoälyn riskienhallinnassa. Vastauksia tuli 34, ja ne kattavat noin 80 prosenttia alasta.
Yli 80 prosentilla vastaajista tekoälyn riskienhallinnan toimintamallit oli ainakin osittain määritelty. Selkeästi määritellyiksi tai käytännössä testatuiksi ne ilmoitti lähes 60 prosenttia. Valtaosa on siis aloittanut, mutta runsaalla 40 prosentilla mallit eivät vielä ole tuolla tasolla. Se on tilannekuva, joka istuu paremmin Koskelan varovaiseen arvioon kuin puheeseen alan täyskäännöksestä.
VALOR Partnersin partneri Juha Viljakainen muotoili tuloksen näin: ”Tekoälyn käytön laajentuessa ja syventyessä finanssiala kehittää samanaikaisesti tekoälyn hyödyntämisen tueksi tarvittavia riskienhallinnan, valvonnan ja hallinnon toimintamalleja.” Rakenteita rakennetaan siis samaan aikaan kuin niitä jo käytetään.
Mitä tässä jutussa on vahvistettu ja mitä ei
Koskelan näkemykset perustuvat Tivin haastatteluun, joka on pääosin maksumuurin takana. AI Suomi on lukenut jutusta julkisesti näkyvän osan eikä siteeraa Koskelaa suoraan. Finanssiala ry:n ja VALOR Partnersin selvitys sekä maksamista koskeva kysely ovat julkisia.
Finanssivalvonta on avannut sivustolleen oman osionsa tekoälyn käytön valvonnasta pankki-, vakuutus- ja pääomamarkkinasektoreilla, mutta se ei ole julkisesti kommentoinut Koskelan väitettä. Kukaan ulkopuolinen ei siis ole arvioinut nimenomaan sitä, pitääkö epälineaarisuusväite paikkansa. Alan oma tilannekuva tukee sitä, mutta ei todista.
Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle pankkiasiakkaalle
Asiakaspalvelussa muutos näkyy ensin rutiineissa: saldokyselyissä, korttien sulkemisessa, aikavarauksissa. Vaikeat tapaukset, joissa asiakkaan tilanne on poikkeuksellinen tai vahingot ovat jo tapahtuneet, päätyvät edelleen ihmiselle. Jos Koskela on oikeassa, tämä työnjako pysyy pidempään paikallaan kuin markkinointimateriaalista voisi päätellä.
Lainapäätöksissä jarru on osin lainsäädännöllinen. EU:n tekoälyasetus luokittelee luonnollisten henkilöiden luottokelpoisuuden arvioinnin suuririskiseksi käyttötavaksi, mikä tuo mukanaan vaatimuksia dokumentoinnista, ihmisen valvonnasta ja päätöksen perustelusta. Täysin automaattinen asuntolainapäätös ei siis etene hehkutuksen tahdissa, vaikka tekniikka olisi valmis.
Huijausten torjunnassa tahti on toinen, koska myös rikolliset käyttävät samoja työkaluja. Finanssiala ry:n huhtikuisen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista ei kirjaudu palveluihin linkkien kautta pankkitunnuksilla, mutta vain 48 prosenttia välttää verkkopankkiin menemistä hakukoneen kautta ja alle kolmannes on ottanut käyttöön tapahtumailmoitukset puhelimeensa. Kyselyyn vastasi 2 563 iältään 15–79-vuotiasta.
Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp muistutti kyselyn yhteydessä, että pankkitunnukset kuuluvat pankkiasiointiin ja että rikolliset yrittävät saada niitä monin eri tavoin. Hän kyseenalaisti sen, että virtuaalinen kirpputori vaatii tunnistautumista pankkitunnuksilla, ja kehotti palveluntarjoajia miettimään muita tunnistustapoja.
yli 80 %↑
Vastaajista tekoälyn riskienhallinnan mallit ainakin osittain määritelty
lähes 60 %↑
Mallit selkeästi määritelty tai käytännössä testattu
Vuonna 1959 kehitetty ohjelmointikieli, jolla on kirjoitettu suuri osa pankkien ja vakuutusyhtiöiden vanhoista järjestelmistä. Sitä käytetään yhä, koska toimivia järjestelmiä ei ole uskallettu kirjoittaa uusiksi.
Suuririskinen käyttötapa (EU:n tekoälyasetus)
EU:n tekoälyasetus jakaa tekoälyn käyttötavat riskiluokkiin. Suuririskiseen luokkaan, esimerkiksi lainapäätöksiin, kuuluvat järjestelmät vaativat dokumentointia, ihmisen valvontaa ja päätösten perustelua.
Malliriski
Riski siitä, että laskentamalli antaa väärän tuloksen ja sen perusteella tehdään vääriä päätöksiä. Pankeissa malliriskin arviointi on säänneltyä työtä.
Koskelan varoituksessa on käytännön seuraus, joka ei koske vain pankkeja. Jos muutos ei tule tasaisesti vaan pitkän hiljaisen jakson jälkeen kerralla, väärä ennuste maksaa kahdesti. Ensin ylimitoitettuina investointeina siihen, mikä ei vielä tapahdu. Sitten valmistautumattomuutena silloin, kun siirtymä lopulta tulee.
Suomalaisen pankkialan erityispiirre on keskittyneisyys. Kun muutama iso toimija päätyy samaan ratkaisuun samoihin aikoihin, asiakkaalla ei ole paikkaa, johon siirtyä. Siksi kysymys tekoälyn tahdista ei ole pelkkä pankkien sisäinen suunnitteluongelma, vaan koskee sitä, millaista pankkipalvelua Suomessa on ylipäätään tarjolla.
Seuraava kerta, kun tavallinen asiakas huomaa tekoälyn omassa pankissaan, ei todennäköisesti ole chat-ikkuna. Se on pysäytetty maksu, jota asiakas ei itse ehtinyt epäillä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
