Yhdysvaltain armeija julkisti perjantaina 14. maaliskuuta sopimuskehikon, jonka katto on 20 miljardia dollaria kymmenen vuoden aikana. Vastaanottajana on Anduril Industries, Palmer Luckeyn vuonna 2017 perustama puolustusalan teknologiayritys, jonka markkina-arvo on noussut 8,5 miljardiin dollariin.
Kehikko niputtaa yli 120 erillistä hankintaa yhden sopimuksen alle. Käytännössä mikä tahansa liittovaltion organisaatio voi jatkossa tilata Andurilin kaupallisia tuotteita ennalta neuvotelluilla ehdoilla ilman pitkiä kilpailutusprosesseja. Sopimus ulottuu maaliskuuhun 2036.
“Tähän ei liity rahaa. Kyseessä on pelkkä sopimuskehikko.”
Tuttu malli, uusi mittakaava
20 miljardin luku on katto, ei taattu summa. Armeijan ei tarvitse käyttää koko rahaa, vaan se tilaa tarpeen mukaan. Malli on Pentagonille tuttu. Armeija solmi elokuussa 2025 vastaavan 10 miljardin dollarin kehikon Palantirin kanssa, jolloin 75 erillistä sopimusta korvattiin yhdellä.
Kahdeksassa kuukaudessa armeija on tehnyt 14 vastaavaa järjestelyä ja korvannut niillä yhteensä 118 erillistä sopimusta. Sopimusten kokonaismäärä on pudonnut 88 prosenttia. Trendi on selvä: Pentagon haluaa eroon mallista, jossa jokainen ostos vaatii oman kilpailutuksensa.
Ensimmäinen tilaus: drone-torjuntaa 87 miljoonalla
Konkreettinen raha alkoi liikkua välittömästi. Puolustushaarojen yhteinen drone-torjuntayksikkö JIATF 401 teki ensimmäisen tilauksen uuden kehikon alla: 87 miljoonan dollarin sopimus drone-torjunnan johtamisjärjestelmästä. Valinta ei ole sattumaa. Erityisesti Ukrainan sota on osoittanut edullisten lennokkien vaikutuksen nykyaikaiseen sodankäyntiin, ja drone-uhkien torjunnasta on tullut kaikkien asevoimien prioriteetti.
Tilauksen ytimessä on Andurilin Lattice-ohjelmistoalusta. Se yhdistää sensorit, asejärjestelmät ja tunnistusalgoritmit yhdeksi reaaliaikaiseksi tilannekuvaksi konenäön ja koneoppimisen avulla. Operaattorit voivat sen kautta seurata, luokitella ja torjua drone-uhkia keskitetysti.
Prikaatikenraali Matt Ross, JIATF 401:n johtaja, totesi testien osoittaneen, että droone vastaan tarvitaan yhteinen johtamisjärjestelmä. Toisistaan erillään toimivat järjestelmät eivät yksinkertaisesti pysy uhkan kehityksen perässä.
Hankintamalli murtuu
Sopimus kertoo laajemmasta rakennemuutoksesta Yhdysvaltain puolustushankinnoissa. Perinteisesti kilpailutukset ovat kestäneet vuosia ja suosineet vakiintuneita jättejä kuten Lockheed Martinia ja Raytheonia. Yksittäisen asejärjestelmän hankinta on voinut venyä vuosikymmenen mittaiseksi prosessiksi. Nyt Pentagon siirtyy malliin, jossa pitkäaikaiset kehikkosopimukset solmitaan kaupallisten teknologiayhtiöiden kanssa ja tilauksia voidaan tehdä kuukausien, ei vuosien aikataululla.
Anduril ja Palantir ovat tämän murroksen näkyvimmät hyötyjät. Molemmat ovat suhteellisen nuoria yhtiöitä, jotka ovat rakentaneet asemansa ohjelmisto edellä perinteisten puolustusurakoitsijoiden sijaan. Se on merkittävä signaali alalle, jossa uusien tulokkaiden on ollut vaikea päästä sisään.
Veronmaksajalle muutos tarkoittaa teoriassa tehokkaampaa rahankäyttöä. Kun satoja erillisiä sopimuksia korvataan yksittäisillä kehikoilla, hallintokustannukset pienenevät ja teknologian käyttöönotto nopeutuu. Kääntöpuolena on riippuvuusriski: jos koko armeijan tekoälyinfrastruktuuri nojaa muutamaan yhtiöön, valinnanvaraa ei enää ole.
Suomalainen Patria kulkee samankaltaista polkua eurooppalaisessa mittakaavassa. Yhtiö johtaa EU-rahoitteista AI-WASP-hanketta, jossa 16 yrityksen konsortio kuudesta maasta kehittää tekoälypohjaista parviohjausalustaa puolustuskäyttöön. Hanke sai 45 miljoonaa euroa EU-rahoitusta, ja siihen osallistuu toimijoita Suomesta, Ruotsista, Virosta, Italiasta, Kreikasta ja Espanjasta.
AI-WASP:n tavoitteena on rakentaa monikäyttöinen järjestelmä, joka yhdistää tiedustelun, tietoliikenteen ja elektronisen vaikuttamisen samaan alustaan. Prototyyppi integroidaan miehittämättömiin ilma-aluksiin ja maa-ajoneuvoihin neljän vuoden kuluessa. Suomen Puolustusvoimien tekoälykeskus puolestaan aloitti toimintansa vuoden 2026 alussa ja koordinoi tekoälyn käyttöä yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa.
Mittakaavaero on silti valtava: Patrian konsortion koko EU-rahoitus vastaa noin puolta Andurilin ensimmäisestä 87 miljoonan dollarin tilauksesta. Eurooppalaisten toimijoiden vahvuus on erikoistumisessa ja monikansallisessa yhteistyössä, mutta drone-uhkat ja tekoälyn sotilassovellukset kehittyvät kuukausien sykleissä. Suomelle NATO-jäsenenä yhteensopivuus liittolaisten järjestelmien kanssa on välttämättömyys, ja Andurilin kaltaisten alustojen yleistyminen Yhdysvalloissa vaikuttaa väistämättä myös eurooppalaisten puolustushankintojen suuntaan.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
