Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero

Lyhyesti: datakeskus eli konesali on halli, joka on täynnä palvelimia. Ne säilyttävät dataa ja laskevat muiden puolesta, nykyään yhä useammin tekoälyä.

Suomessa toiminnassa olevien datakeskusten yhteisteho on Fingridin mukaan noin 300 megawattia. Kantaverkkoyhtiön elokuun tiedotteen mukaan liittymissopimuksen tehneiden hankkeiden suunniteltu kokonaislaajuus on kuitenkin lähes viisi gigawattia. Ero kertoo, miksi datakeskuksista puhutaan nyt joka kunnassa.

Tämä sivu kokoaa AI Suomen datakeskusjutut yhteen. Päivitämme sen kuukausittain, ja alta löytyy automaattisesti päivittyvä lista kaikista aiheen jutuista. Luvut on tarkistettu 29.9.2026.

Mikä on datakeskus ja mitä se tekee?

Datakeskus on rakennus, jossa on tuhansista kymmeniin tuhansiin palvelimia. Ne pyörittävät pilvipalveluja, verkkosivuja ja sähköpostia. Kun kysyt jotain chatbotilta, vastaus lasketaan jonkin datakeskuksen grafiikkapiireillä.

Konesali on saman asian vanhempi suomenkielinen nimi. Tekoälyä varten rakennetut salit tarvitsevat selvästi enemmän sähköä ja jäähdytystä kuin tavalliset, joten uusien hankkeiden kokoa mitataan megawatteina eikä neliöinä.

Lähes kaikki sähkö, jonka datakeskus käyttää, muuttuu lämmöksi. Palvelimia on jäähdytettävä ympäri vuorokauden, ja tekoälypiirit kuumenevat niin paljon, että uusiin saleihin tehdään nestejäähdytys. Suomessa lämpö voidaan myydä kaukolämpöverkkoon.

Valmis datakeskus työllistää vähän väkeä suhteessa kokoonsa. Rakentaminen vie satoja tai tuhansia ihmisiä, mutta käytössä olevaa salia hoitavat teknikot, sähköasentajat ja vartijat, usein vuorotyönä.

Missä Suomen datakeskukset ovat?

Suomen vanhin suuri datakeskus on Googlen Hamina, jonka yhtiö rakensi vuonna 2009 ostamaansa paperitehtaaseen. Vuonna 2026 hankkeita on julkistettu kiihtyvällä tahdilla, ja taulukkoon on koottu ne, joista olemme kirjoittaneet.

Tehoiltaan hankkeet ovat eri vaiheissa. Osa pyörii jo, osa on työmaana ja osa pelkkä kaavoitusaloite. Megawattiluvut ovat hankkeiden omia tavoitteita, eivät toteutunutta kulutusta.

Hamina

Google on toiminut Haminan Summassa yli 15 vuotta, ja siellä työskentelee noin 500 ihmistä. Syyskuussa yhtiö osti kaupungilta 56 hehtaaria lisää maata 10,7 miljoonalla eurolla. Googlen mukaan yksi uusi halli tuo noin sata työpaikkaa.

Haminassa datakeskuksen hukkalämpö on myös kaupungin pääasiallinen lämmönlähde. Lämpö on Haminan Energialle lähes ilmaista, mutta hinnanalennusta asukkaille ei ole luvattu. Paikallinen ammattiopisto Ekami kouluttaa uusia palvelinsalin teknikoita.

Kajaani, Muhos ja Vaala

Google kertoi 9. syyskuuta investoivansa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028. Rahalla laajennetaan Haminaa ja rakennetaan kolme uutta keskusta Kajaanin Otanmäkeen, Vaalaan ja Muhokselle. Vaala on kaavoittanut Googlelle 900 hehtaaria.

Hankkeet ovat jo herättäneet kiistaa. Muhoksella on kaadettu noin 300 hehtaaria metsää, vaikka ympäristöarviointi on kesken, ja Kajaanissa kaivosyhtiö on valittanut kaavoista.

Kajaanissa on myös julkinen datakeskus. CSC:n LUMI-supertietokoneen viereen rakennetaan LUMI-AI-tekoälytehdasta, joka avautuu käyttäjille vuoden 2027 lopulla.

Kouvola

Kouvolassa on kaksi erillistä hanketta. Myllykosken kampus siirtyi syyskuussa Equinixin ja kanadalaisen eläkerahaston omistukseen neljän miljardin dollarin atNorth-kaupassa. Sen 430 megawatin tehoa ei ole vahvistettu, ja ensimmäinen vaihe on tavoitteena valmiiksi 2027.

Toinen on Tiktokin Korian datakeskus. Kaupunki arvioi siitä noin 800 000 euron vuotuiset kunnallisverotulot, kun taas Tiktokin tilaama selvitys puhuu 15 miljoonasta koko Suomelle.

Seinäjoki

Brittiläinen Pure DC osti Seinäjoelta 22 hehtaarin tontin kaupungin historian suurimmassa tonttikaupassa, kuten kerroimme heinäkuussa. Yhtiön oman tiedotteen mukaan ensimmäinen 110 megawatin vaihe on jo vuokrattu, ja koko kampus voi kasvaa yli 550 megawattiin.

Lappeenranta

Nebius rakentaa Lappeenrannan Pajarilaan 310 megawatin tekoälykampusta yhdessä suomalaisen Polarnoden kanssa. Työmaalle haetaan jopa 700 rakentajaa, ja ensimmäisen noin 60 megawatin rakennuksen pitäisi valmistua alkuvuonna 2027. Valmiina kampus työllistää Nebiuksen mukaan noin sata ihmistä.

Lahti

Lahteen rakentuu Tiktokin taustayhtiön datakeskus, jonka Lahti Energia arvioi kaksinkertaistavan koko kaupungin sähkönkulutuksen. Tehoa megawatteina ei ole julkistettu. Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen on sanonut Ylelle, ettei sähkön riittävyys ole kaupungin käsissä.

Vihti, Espoo ja Kirkkonummi

Microsoft rakentaa pääkaupunkiseudun datakeskusalueensa toista vaihetta Vihtiin, Espooseen ja Kirkkonummelle. Rakentamisen huipulla työmailla on yhtiön mukaan noin 7 500 ihmistä.

Hankkeen suomalaisin piirre on lämpö. Fortumin mukaan Microsoftin datakeskusten hukkalämpö voi kattaa jopa 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä.

Muut hankkeet

Muita julkisuuteen tulleita hankkeita syyskuun 2026 lopussa:

• Nurmijärvi: Sudentulliin kaavaillaan 560 megawatin kampusta. YVA-ohjelmasta voi jättää mielipiteen 15.10.2026 asti.
• Mikkeli: Cerebras ja Compute Nordic rakentavat 165 megawatin konesalia, ensimmäinen 50 megawatin vaihe on työn alla.
• Lapinlahti ja Iisalmi: Helios suunnittelee kumpaankin 500 megawatin kampusta.
• Oulu: Glesys ja Trevian käynnistävät Nokian entisillä tonteilla 8 megawatin ensimmäisen vaiheen syksyllä 2026.
• Mäntsälä: Nebius laajensi konesalinsa 75 megawattiin.
• Kontiolahti: Lehmoon kaavaillaan kolmea datakeskusta, mutta voimajohtoa ei ole luvassa ennen 2030-lukua.
• Imatra: Nord Vire -yhtiön hanke herättää asukkaissa kysymyksiä sähkön hinnasta ja melusta.

Miksi datakeskukset tulevat Suomeen?

Syitä on kolme: viileä ilmasto vähentää jäähdytyksen tarvetta, sähkö on pääosin päästötöntä ja kaukolämpöverkot voivat ottaa hukkalämmön vastaan. Kiinteistökonsultti Savills nosti elokuussa Helsingin maailman kuuden parhaan datakeskuspaikan joukkoon.

Ratkaisevin syy on silti sähköliittymä. Keski-Euroopan suurkaupungeissa verkkoliittymää voi joutua odottamaan vuosikymmenen, Suomessa sen saa vielä tällä vuosikymmenellä. Siksi hankkeita tarjotaan Lapinlahdelle ja Seinäjoelle eikä vain pääkaupunkiseudulle.

Sähköä myös ostetaan suoraan. Google sopi Fortumin kanssa ostavansa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta vuodesta 2028 alkaen 22 vuoden ajan.

Paljonko datakeskus kuluttaa sähköä?

Suomen datakeskukset käyttävät nyt noin kaksi prosenttia maan sähköstä, arvioi alan etujärjestö Datakeskusteollisuus. Irlannissa osuus on noin 22 prosenttia.

Kulutus lasketaan helposti auki. Sadan megawatin datakeskus, joka käy täydellä teholla ympäri vuoden, vie noin 876 gigawattituntia sähköä. Lapinlahden 500 megawatin kampus veisi noin viisi prosenttia koko Suomen sähköstä, ja Forssaan kaavailtu keskus Ylen mukaan jopa kahdeksan prosenttia.

Fingridin mukaan kulutus kasvaisi lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta, jos kaikki liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuisivat. Siihen menisi yhtiön arvion mukaan ainakin viisi vuotta. Kasvua vetävät datakeskusten ohella kaukolämmön sähkökattilat.

Kaikki sopimukset eivät toteudu. Investointipäätös oli toukokuussa tehty noin 2 100 megawatin edestä, ja Fingridin liityntäkyselyissä oli keväällä yli 50 000 megawattia. Fingridin oman arvion mukaan kyselyistä toteutuu ehkä kymmenesosa.

Kotitalouden laskuun datakeskukset vaikuttavat pörssihinnan ja siirtomaksujen kautta. Konsulttiyhtiö AFRY arvioi marraskuussa 2025, että datakeskustehon kasvu 300 megawatista 2 500 megawattiin nostaisi sähkön keskihintaa noin kymmenen prosenttia viidessä vuodessa, jos kulutus ei jousta.

Verkko on jo tukossa. Fingrid sulki yli 10 megawatin liittymät Etelä-Suomessa vuoden 2027 alkuun, ja alkuvuonna 2027 vapaa kapasiteetti jaetaan tasan kahden kuukauden hakuikkunan hakijoiden kesken. Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa ovat pysyneet auki.

Vesi ja hukkalämpö

Suomalaisissa hankkeissa jäähdytys on ratkaistu eri tavoin. Hamina jäähdyttää palvelimiaan Suomenlahden merivedellä, ja Lappeenrannan kampus käyttää suljettua nestekiertoa, joka ei ota vettä lähivesistöistä.

Vesi on silti noussut keskusteluun. Imatralla huoli koskee pohjavesialuetta, ja 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite vaatii datakeskuksille maksua sähkön ja veden kulutuksesta.

Hukkalämpö on se hyöty, jonka asukas voi huomata. Haminassa Googlen lämmön on määrä kattaa 70–80 prosenttia kaukolämmöstä, Mäntsälässä Nebiuksen lämpö kattaa noin 80 prosenttia ja Helsingissä OnZeron uusi sali lämmittää 70 000 kotia vuodesta 2027.

Energiaviraston mukaan yli megawatin datakeskusten on hyödynnettävä hukkalämpönsä tai osoitettava, ettei se ole kannattavaa. Lämpö ei silti automaattisesti laske kenenkään laskua, koska hinnan päättää energiayhtiö.

Datakeskusten sähkövero

Vuoden 2022 alusta vähintään 0,5 megawatin datakeskukset saivat Verohallinnon mukaan maksaa sähköstään alempaa veroluokan II sähköveroa, jos ne täyttivät energiatehokkuuden tai lämmön hyödyntämisen ehdot. Huojennus loppui 1. heinäkuuta 2026.

Nyt datakeskukset ovat veroluokassa I samoin kuin kotitaloudet. Sähkövero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta eli noin 45-kertaiseksi. Kun mukaan lasketaan huoltovarmuusmaksu, kokonaisvero nousi 0,135 sentistä 2,325 senttiin eli noin 17-kertaiseksi. Osassa aiemmista jutuistamme korotus mainittiin 40-kertaisena, oikea luku on noin 45-kertainen.

Sadan megawatin laitokselle, joka käy ympäri vuoden, korotus tarkoittaa noin 19 miljoonaa euroa lisää veroa vuodessa. Valtio odottaa muutoksesta valtiovarainministeriön mukaan noin 47 miljoonan euron vuosituloja.

Korvaavaa tukea ei tullut. Hallitus luopui budjettiriihessä 30 miljoonan euron tukimallista. Eduskunnassa yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut Heikki Vestmanin lakialoitteen, joka vaatisi suurilta datakeskuksilta uutta sähköntuotantoa ennen verkkoon pääsyä.

Datakeskus ja työpaikat

Datakeskuksen työpaikat syntyvät pääosin rakennusvaiheessa. Lappeenrannan työmaa työllistää enimmillään 700 ihmistä, valmis kampus noin sata. Seinäjoella Pure DC arvioi kymmenen vuoden rakentamisen työllistävän yli 3 000 ihmistä.

Google arvioi 13 miljardin investointinsa tukevan yli 37 000 työpaikkaa, joista noin 16 000 rakentamisessa, ja noin 7 000 työpaikkaa vuodessa käytön aikana. Valtiovarainministeriö laskee kansantaloudellisen vaikutuksen pienemmäksi, koska 70–80 prosenttia summasta on ulkomailta tuotavia laitteita.

Työ salissa on käytännöllistä: levyjen ja muistien vaihtoa, kaapelointia sekä jäähdytyksen ja sähkönsyötön valvontaa. Haminassa kolmen kuukauden koulutukseen haki yli sata ihmistä noin 20 paikalle, ja alalla voi Tivin mukaan päästä jopa 6 000 euron kuukausipalkkaan.

Mitä kunta saa datakeskuksesta?

Kunnan suorin tulo on kiinteistövero. Se kohdistuu maahan ja rakennuksiin, ei palvelimiin, joten miljardiluokan investointi tuottaa kunnalle vuodessa vain miljoonia. Mikkelissä luvattu 0,8–2,5 miljoonaa euroa on 3–11 prosenttia kaupungin nykyisestä kiinteistöverosta.

Kunnallisvero menee sille kunnalle, jossa työntekijä asuu. Siksi Kouvolan oma arvio jäi noin kymmeneen euroon asukasta kohti vuodessa. Maakaupat tuovat kertatuloa, kuten Haminan 10,7 miljoonaa euroa.

Google rahoittaa lisäksi neljällä paikkakunnallaan 31 miljoonan euron paketilla muun muassa yleisiä saunoja, laitureita ja aurinkopaneeleja. Tutkijat ovat kysyneet, kuka valitsee saajat. Laajemmin kysymystä maan, veden ja kunnan saaman hyödyn suhteesta on käsitelty erikseen.