"Nykyinen tilanne ei ole kestävä." Näin kirjoittaa David Mills, joka johtaa PJM Interconnectionia – Yhdysvaltain suurinta alueellista sähköverkkoa, joka palvelee 67 miljoonaa ihmistä 13 osavaltiossa. Tämän viikon whitepaperissa hän vaatii markkinarakenteen perustavaa uudistusta "vuosissa, ei vuosikymmenissä".
Sävy on tavanomaiselle verkko-operaattorille epätavallisen suora. PJM:n 70-sivuinen Powering Reliability Through Market Design hahmottelee kolme reittiä eteenpäin: nykyisen kapasiteettimarkkinan vakauttaminen, verkkoluotettavuuden säännöstely asiakas- tai alueryhmittäin, tai siirtyminen kohti energia- ja oheispalvelumarkkinaa kapasiteettimarkkinan sijasta. Jokainen vaihtoehto sisältää häviäjiä, ja Mills tietää sen.
100–750 megawattia per laitos
Verkko on ennenkin kohdannut kysyntäpiikkejä, mutta hyperskaalan AI-koulutuskampukset ovat eri kokoluokassa. Yksittäinen datakeskus voi vetää 100 megawattia, ja uusimmat AI-tehtaat lähestyvät 750:tä – muutaman pienen kaupungin yhteenlaskettu kulutus yhden hallin sisällä. Cologixin Ohiossa rakenteilla oleva kampus tähtää 800 megawattiin, Vantagen Wisconsinin laitos jopa yli 900:n.
Kun samaan aikaan globaali datakeskuskulutus lähestyy 1 050 terawattituntia vuonna 2026 – enemmän kuin Japanin koko sähkönkulutus – verkkoyhtiöiden tilauskirja täyttyy nopeammin kuin uutta tuotantoa ja siirtokapasiteettia ehditään rakentaa. Pohjois-Virginiassa, PJM:n datakeskustiheimmässä osassa, jonotuslista on kasvanut vuosista vuosikymmeniin.
Sama ongelma, eri puolilla länttä
Yhdysvallat ei ole yksin. Fingrid päätti toukokuussa 2026, että pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ei myönnetä uusia liittymiä yli 10 megawatin asiakkaille ennen vuotta 2027. Syy on sama kuin Pennsylvaniassa: kantaverkon kapasiteetti ei riitä, voimajohdot valmistuvat hitaammin kuin datakeskushankkeet kerääntyvät jonoon.
Eroa on siinä, mistä apu lopulta tulee. PJM joutuu uudistamaan markkinarakennettaan kriisin keskellä, sillä kapasiteettihuutokaupan hinnat ovat jo nousseet historiallisille tasoille ja kotitalousasiakkaat alkavat tuntea sen laskussa. Fingridin pullonkaula helpottaa lähivuosina kun pohjoisen uudet voimajohdot kytkeytyvät, mutta sähkön suuret kuluttajat eivät malta odottaa kahta vuotta.
“Nykyinen tilanne ei ole kestävä. Muutoksia on tehtävä vuosissa, ei vuosikymmenissä.”
Sanasto
Hyperskaala-datakeskus
Erittäin suuri datakeskus, joka palvelee tyypillisesti yhden ison teknologiayhtiön (Google, Microsoft, Amazon) tarpeita ja vetää sähköä satoja megawatteja – yhden pienen kaupungin verran.
Terawattitunti (TWh)
Sähköenergian mittayksikkö. 1 050 terawattituntia vastaa noin koko Japanin vuosittaista sähkönkulutusta tai yli kymmenkertaista Suomen kulutusta.
Kapasiteettimarkkina
Sähkömarkkinan osa, jossa tuottajille maksetaan siitä, että he pitävät voimalaitoksia valmiina käyttöön sähköpulan varalta – ei pelkästään tuotetusta sähköstä.
Suomen pohjoinen saa uutta painoa
Tämä on hetki, jolloin Lapista tehdyt sijoituspaikka-analyysit alkavat näyttää konkreettisilta. Pohjois-Suomen kantaverkko-osuus ei ole tukkeutunut samalla tavalla, lämpötila pitää jäähdytyskustannukset alhaalla ja vesivoiman pulssimainen säätökyky sopii AI-koulutuksen vaihtelevaan kuormaan. Kun Etelä-Suomi on lukossa 2027:ään saakka ja PJM kertoo avoimesti olevansa ahtaalla, sijoituspäätökset siirtyvät pohjoisemmaksi luonnostaan.
Konkreettinen vaikutus näkyy nopeasti tavallisen suomalaisen kuluttajan kohdalla. Jos uudet hyperskaalalaitokset sijoittuvat Ouluun, Kemiin tai Rovaniemelle, hukkalämpö lämmittää kaukolämpöverkkoja talviaikaan ja paikalliset verot tuovat tuloja kunnille, jotka ovat menettäneet teollisuustyöpaikkoja vuosikymmeniä. Jos sama kuormitus lyödään Etelä-Suomeen ilman riittävää siirtokapasiteettia, lasku tulee sähkön hinnan ja katkostodennäköisyyden kautta jokaiselle.
Operaattorin ääni puuttui keskustelusta
Datakeskuskeskustelu on viime vuoden pyörinyt teknologiayritysten lupausten ja poliitikkojen vastareaktioiden välillä. Verkon todelliset operaattorit ovat olleet hiljaa, koska heidän tehtävänsä on yhdistää, ei valita. Mills rikkoo tämän tavan, ja juuri se tekee whitepaperista painavan.
Kun se taho, jonka tehtävä on pitää valot päällä, sanoo julkisesti ettei nykyrakenne enää toimi, kysymys ei ole enää "rakennammeko datakeskuksia". Kysymys on, kuka kantaa sopeutumisen kustannukset ja missä järjestyksessä päätökset tehdään. Suomelle se tarkoittaa, että pohjoisesta vetovoimasta puhutaan nyt myös toisen mantereen kriisin näkökulmasta, ei vain kotimaisen ilmastopolitiikan.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
