Sähköä ei riitä kaikille – Fingrid päättää jonon

Fingridin tiedotteessa on yksi nimi ja yksi puhelinnumero: yksikön päällikkö Petri Parviainen. Muuta kommenttia kantaverkkoyhtiöltä ei ole. Uudet liittämisperiaatteet puhuvat toistaiseksi vain asiakirjana, ja kuuleminen niistä sulkeutui 2. syyskuuta.

Asiakirja menee syksyn aikana Energiaviraston vahvistettavaksi. Käyttöön periaatteet tulevat alkuvuonna 2027. Silloin kantaverkkoon pääsyn järjestys perustuu viranomaisen vahvistamaan sääntöön, ei yhtiön omaan käytäntöön. Kantaverkko on se suurjänniteverkko, jonka varassa raskas teollisuus ja isot datakeskukset saavat sähkönsä.

Fingrid sulki yli 10 megawatin datakeskusliittymät Etelä-Suomessa vuoden 2027 alkuun asti, kuten AI Suomi aiemmin kertoi. Tauko oli väliaikainen. Nyt sen tilalle on tulossa pysyvä järjestys.

Kahden kuukauden ikkuna ratkaisee

Uusien periaatteiden ydin mahtuu yhteen virkkeeseen.

Hakemuksen jättäminen tuntia ennen kilpailijaa ei siis enää auta. Merkitystä on sillä, osuuko hakemus samaan kahden kuukauden käsittelyikkunaan. Jos osuu ja vapaata liityntäkapasiteettia on vähemmän kuin hakijat pyytävät, kapasiteetti pilkotaan tasan.

Liityntäkapasiteetti tarkoittaa megawatteja, jotka verkko kestää syöttää uudelle asiakkaalle. Mittakaava hahmottuu vanhasta rajasta: liittymistauko koski yli 10 megawatin hankkeita. Kymmenen megawatin jatkuva teho vastaa karkeasti neljäntuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Suomen toiminnassa olevien datakeskusten yhteisteho on noin 300 megawattia. Fingrid on jo sopinut noin 1 800 megawatin uudesta kulutuksesta vuoteen 2028 mennessä. Uutta tehoa on siis tulossa moninkertaisesti se, mitä nyt on pystyssä.

Yrityksille tasajako muuttaa laskelmaa. Hankekehityksen aikataulu kannattaa sovittaa hakemusikkunaan, ja pienemmällä teholla pärjäävä hakija selviää jaosta paremmin. Yhtä suurta hanketta ajava voi saada ikkunasta vain murto-osan pyytämästään tehosta ja joutuu odottamaan seuraavaa kierrosta.

Tiedote ei kerro, painotetaanko jonossa hankkeen valmiusastetta, rahoitusta tai rakentamisaikataulua. Se kertoo yhden asian: samaan ikkunaan osuvat hakijat ovat keskenään tasa-arvoisia. Tulkinta, jota sanamuoto tukee, on että hakemuksen ajoitus painaa enemmän kuin hankkeen koko. Fingridiltä ei ole saatu tähän tarkennusta, eikä Energiavirasto ole julkisuudessa ottanut periaatteisiin kantaa.

Mitä tämä tarkoittaa kotikunnassa

Liittymistauko koski Helsingin seutua, Kanta-Hämettä, Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea. Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa ovat pysyneet auki. Jos kotikunta on eteläisessä Suomessa ja siellä on suunnitteilla datakeskus, hankkeen sähkönsaanti ratkeaa aikaisintaan ensi vuonna.

Kunnalle ero on iso. Kiinteistövero, rakentamisen aikainen työ ja mahdollinen hukkalämmön ohjaaminen kaukolämpöverkkoon riippuvat kaikki siitä, saako hanke liitynnän. Fingrid ei julkaise jonossa olevien hankkeiden nimiä, joten yksittäisen kunnan hanke ei näy julkisesta aineistosta. Asukkaan kannalta tieto tulee siis kunnalta tai hankkeen omistajalta, ei kantaverkkoyhtiöltä.

Liittymismaksujen määräytyminen säilyy pääosin ennallaan. Muutos koskee tilanteita, joissa asiakkaalle rakennetaan oma sähköasema tai voimajohtoliityntä. Euromääriä tiedotteessa ei ole, eikä yksittäisen liittymän hintaa ole julkistettu. Verkon vahvistaminen katetaan kantaverkkomaksuilla, jotka kulkeutuvat sähkönsiirron hintaan eli lopulta kaikkien sähkönkäyttäjien laskuun. Fingridin verkkoinvestoinnit ovat 2 miljardia euroa vuosille 2025–2028 ja 5,2 miljardia euroa vuosille 2025–2035.

Vanhat liittyjät joutuvat lukujen ääreen

Kuulemisen jälkeen huomio siirtyy niihin, joilla liityntä jo on. Fingridin mukaan ”liittymistehot tullaan määrittämään myös olemassa oleville liitynnöille 6 kuukauden kuluessa siitä, kun Energiavirasto on vahvistanut periaatteet”.

Virke on tekninen, sen seuraus ei ole. Jos osa jo myönnetystä liittymistehosta on varattu hankkeisiin, jotka eivät ole edenneet, kapasiteettia voi vapautua ilman yhtään uutta voimajohtoa. Tämä on päättelyä periaatteiden sanamuodosta, ei Fingridin ilmoitus.

Kiinnostavin luku ei siksi ole 31 miljardia vaan kuusi kuukautta. Sen kuluessa selviää, kuinka paljon eteläisen Suomen liittymistehosta on varattuna paperilla ja kuinka paljon oikeasti käytössä.