Professori laski Googlen datakeskusmiljardit uusiksi

Google kertoi keskiviikkona investoivansa 13 miljardia euroa Suomen digitaaliseen ja energiainfrastruktuuriin. Luku kiersi uutisissa sellaisenaan. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju ei nielaissut sitä.

Kangasharju pitää ilmoitusta esimerkkinä harhaanjohtavista datakeskusluvuista. Hänen mukaansa valtaosa summasta menee tietokoneisiin, ei siihen laajaan infrastruktuuriin, jonka tiedote nostaa etualalle. Google kieltäytyi kommentoimasta professorin väitteitä Tiville.

Kovin väite koskee kuitenkin veroja. Kangasharjun arvion mukaan datakeskus voi saada arvonlisäveropalautuksia jopa 240 miljoonaa euroa, eli moninkertaisesti sen, mitä se veroja maksaa.

Miksi verottaja palauttaa rahaa

Arvonlisävero on kulutusvero. Sen on tarkoitus jäädä loppukäyttäjän maksettavaksi eikä rasittaa tuotantoketjun välivaiheita. Siksi yritys saa vähentää ostoihinsa sisältyvän arvonlisäveron siitä verosta, jonka se tilittää omasta myynnistään.

Datakeskuksessa tämä suhde menee helposti nurin. Rakennusvaihe ja palvelinhankinnat ovat satojen miljoonien ostoja, joihin sisältyy iso alv. Jos laitoksen tuottamat pilvipalvelut myydään pääosin ulkomaille tai konsernin sisällä, Suomeen tilitettävää myynnin arvonlisäveroa kertyy vähän. Erotus palautuu yritykselle.

Kyse ei ole veronkierrosta. Järjestelmä toimii juuri niin kuin se on suunniteltu, ja sama vähennysoikeus koskee jokaista alv-velvollista yritystä paperitehtaasta parturiin. Kangasharjun huomio on toinen: kun kunta laskee, paljonko datakeskus tuo verotuloja, ostoihin sisältyvän veron palautuminen jää helposti laskelman ulkopuolelle.

Paljonko 240 miljoonaa oikeasti on

Suuruusluokka aukeaa vertailulla. Jos opettajan vuosikustannus sivukuluineen on noin 60 000 euroa, 240 miljoonalla eurolla palkkaisi noin 4 000 opettajaa vuodeksi. Valtion noin 90 miljardin budjetissa sama summa on vajaa kolme promillea. Yksittäiselle kunnalle se olisi valtava raha, valtiolle pyöristys.

Lukijalle tämä näkyy siinä, mitä kunnat uskaltavat luvata. Kun datakeskushanke tulee valtuuston pöydälle, mukana on yleensä arvio verotuloista ja työpaikoista. Rakennusvaihe työllistää enemmän väkeä kuin valmis laitos, jota pyörittää tyypillisesti pieni joukko. Jos verotuottoarvio on ylioptimistinen, kunta neuvottelee maakaupoista ja kaavamuutoksista väärillä luvuilla. AI Suomi kertoi aiemmin, miten investointi jakautuu neljään kuntaan.

Toinen kunnille luvattu hyöty on hukkalämpö. Datakeskuksen jäähdytyksestä syntyvä lämpö voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon, ja siitä kunta voi saada rahanarvoista hyötyä. Se vaatii kuitenkin sopimuksen ja putket. Hukkalämmön hyödyntäminen ei sisälly investointi-ilmoitukseen automaattisesti.

Seuraava tarkistuspiste

Erimielisyys ei ratkea sillä, kumpi puhuu kovempaa. Se ratkeaa luvulla, jota ei ole vielä julkaistu: miten 13 miljardia jakautuu rakennuksiin, sähköliittymiin ja palvelinlaitteisiin. Sama jako määrää sekä kiinteistöveron pohjan että sen, kuinka paljon ostoihin sisältyvää veroa lopulta palautuu.

Googlen kannattaisi avata jakauma itse, viimeistään siinä vaiheessa kun kunnat käsittelevät kaavoja ja maakauppoja. Niin kauan kuin yhtiö vaikenee, ainoa julkinen laskelma miljardien kohtalosta on yhden professorin tekemä.