Suomen julkinen sektori aiotaan kääntää tekoälypohjaiseksi vuoteen 2031 mennessä. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen puhuu voimakkaasta tuottavuuskasvusta. Helsingin yliopiston professori Minna Ruckenstein kuuntelee samaa puhetta ja päätyy toiseen johtopäätökseen: tekoälystä kerrotaan tarinaa, joka ei pidä paikkaansa.
Ruckenstein tutkii tulevaisuuden teknologioita ja yhteiskuntaa, parhaillaan muun muassa tekoälyn käyttöä rintasyöpäseulonnoissa. Hän sanoo Ylelle, että päättäjille tarjoillaan yksinkertaista yhtälöä, jota kukaan ei lausu ääneen mutta jonka kaikki ymmärtävät.
“Tekoäly on yhtä kuin säästö, tekoäly on yhtä kuin ihmisistä eroon pääseminen. Kukaan ei sano sitä, mutta näin se näyttäytyy.”
Yhtälön ongelma ei ole se, että tekoäly olisi hyödytöntä. Ongelma on, että säästölaskelma tehdään ennen kuin kukaan on kysynyt työtä tekeviltä ihmisiltä, mitä he tarvitsevat. Ruckensteinin sanoin päätöksentekijöitä viedään kuin pässiä narussa: tekoälynä myydään asioita, jotka eivät ole tekoälyä, eikä ostajalla ole erottelukykyä sanoa vastaan.
Apotti kertoo, mitä tapahtuu ilman käyttäjiä
Ruckensteinilla on kotimainen esimerkki valmiina. Potilastietojärjestelmä Apotti on ollut käytössä vuosia, ja lääkärit ovat arvostelleet sitä yhtä kauan. Järjestelmä ostettiin tehokkuuden nimissä, ja lopputulos oli päinvastainen.
“Apotti hidasti lääkäreiden työntekoa ja hankaloitti sitä. Sehän on epäonnistuminen, koska silloin ei tule sitä tehokkuutta, säästöjä ja toimintavarmuutta, vaan järjestelmä kääntyy käyttäjää vastaan.”
Apotti ei ole tekoälyjärjestelmä, mutta se on tarkin saatavilla oleva ennuste siitä, miten iso julkinen tietojärjestelmähanke Suomessa etenee, kun se rakennetaan hallinnon eikä työn ehdoilla. Sama logiikka on nyt siirtymässä tekoälyhankkeisiin, joiden arviointi on kertaluokkaa vaikeampaa.
Tavallinen ihminen näkee tästä vain lopputuloksen. Jos lääkäri käyttää vastaanoton ensimmäiset minuutit kirjaamiseen, aika on pois potilaalta. Jos järjestelmä hankittiin sillä lupauksella, että sen jälkeen pärjätään pienemmällä väellä, aikaa ei tule takaisin mistään. Säästö on silloin siirretty laskelmasta jonoon.
Ruotsissa luvattiin, ettei ketään irtisanota
Vastaesimerkki löytyy rajan takaa. Ruotsalaisessa puolustusteollisuusyhtiö Saabissa johto antoi tekoälyn käyttöönoton yhteydessä lupauksen: kukaan ei menetä työtään sen takia.
Lupaus kuulostaa pehmeältä henkilöstöpolitiikalta, mutta se ratkaisi kovan ongelman. Kun irtisanomisen pelko poistui, työntekijöillä ei ollut enää syytä salata, mitkä osat heidän työstään voisi antaa koneelle. Ruckensteinin mukaan organisaatio alkoi pohtia yhdessä, mitä tekoälyn mukaan ottaminen oikeasti tarkoittaa, ja siitä syntyi sovelluksia, joita oikeasti tarvittiin.
Asetelman voi kääntää toisin päin. Työpaikalla, jossa tekoäly on esitelty säästöohjelman yhteydessä, järkevin yksilöstrategia on näyttää kiireiseltä ja pitää omat oikopolut omana tietonaan. Sen jälkeen johto ihmettelee, miksi kallis työkalu ei tuota mitään.
Kuka saa määritellä, mikä on kovaa asiaa
Ruckenstein arvostelee myös sitä, kenen ääni teknologiakeskustelussa kuuluu. Etiikka ja inhimillisyys leimataan hänen mukaansa naisten puuhasteluksi, kun koodi ja raha ovat kovaa asiaa: me miehet ollaan tässä hoidettu nämä. Käytännössä jako tarkoittaa, että kysymykset työn sujumisesta siirtyvät sivupöytään juuri silloin, kun hankintapäätös tehdään. Apotti näyttää, mitä sivupöydästä seuraa.
Kysymys, joka paljastaa hankkeen
Ruckensteinin oma ohje päättäjälle on yksinkertainen: nyt minä en ymmärrä, mistä tässä puhutaan, selittäkää tämä konkreettisesti. Jos myyjä ei osaa kertoa, kenen työvaihe muuttuu ja miten, kyseessä ei ole hankinta vaan tarina.
Saabin malli maksaa lyhyellä aikavälillä enemmän kuin suora väenvähennys. Se on silti ainoa tapa saada tietää, mihin tekoäly organisaatiossa oikeasti pystyy, koska ihmiset kertovat työnsä turhat osat vain silloin kun kertominen ei maksa heille mitään.
Lupaus siitä, ettei ketään irtisanota tekoälyn takia, on halpa antaa ja epämukava pitää. Se on myös ainoa kohta, jossa suomalainen työnantaja voi osoittaa, että säästöpuhe tarkoittaa jotain muuta kuin väen vähentämistä. Kannattaa katsoa, kuka uskaltaa antaa sen ensimmäisenä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
