Neljä konesalijättiä leikkasi 50 000 työtä ja rakentaa samaan aikaan tekoälyinfraa.
Teknologia-alan irtisanomiset ovat tänä vuonna ylittäneet 140 000 työpaikan rajan. Luku on iso, mutta yksinään se ei kerro paljon: alalla on vähennetty väkeä joka vuosi pandemian jälkeen. Kiinnostavampaa on se, mihin vapautunut raha siirtyy.
Neljä suurinta pilvipalveluyhtiötä eli Amazon, Microsoft, Alphabet ja Meta vastaa kokonaisluvusta noin 50 000 työpaikalla. Samat yhtiöt ovat sitoneet kuluvan vuoden investointibudjeteissaan yhteensä noin 700 miljardia dollaria tekoälyinfrastruktuuriin: konesaleihin, sähköliittymiin ja näytönohjaimiin.
Palkkasumma muuttuu betoniksi ja piiksi
Mittasuhteet kannattaa pitää mielessä. Viidenkymmenentuhannen hyvin palkatun ohjelmistoammattilaisen palkkasumma sivukuluineen on karkeasti kymmenen miljardia dollaria vuodessa. Se on noin puolitoista prosenttia siitä, mitä samat yhtiöt kaatavat tänä vuonna konesaleihin.
Irtisanomiset eivät siis rahoita tekoälybuumia. Ne ovat oire samasta päätöksestä: kun yhtiö päättää siirtää painopisteen ihmistyöstä laskentakapasiteettiin, kulurakenne muuttuu pysyvästi. Palkkakulu on joustava ja vuosittain säädettävä, konesali on 15 vuoden sitoumus betoniin, kupariin ja sähkösopimuksiin.
Oraclen esimerkki: 8–10 miljardia vapautui
Selkein yksittäinen tapaus on Oracle. Yhtiö on vähentänyt väkeä pilvi- ja tekoälypanostusten rinnalla, ja arvioiden mukaan järjestelyt ovat vapauttaneet 8–10 miljardia dollaria vuosittaista kassavirtaa. Sama raha on ohjautunut suoraan konesalikapasiteettiin ja näytönohjainhankintoihin.
Luku ei ole yhtiön oma ilmoitus. Oracle ei ole kertonut irtisanomisten euromääräistä vaikutusta, vaan arvio perustuu vähennettyjen tehtävien määrään ja alan palkkatasoon. Suuruusluokka kestää tarkastelun, tarkkuus ei.
Näin arvio on laskettu
Oraclen 8–10 miljardin luku saadaan kertomalla vähennettyjen tehtävien määrä alan tyypillisellä kokonaistyövoimakustannuksella. Arvio ei huomioi kertaluonteisia irtisanomiskuluja eikä sitä, että osa tehtävistä on korvattu halvemmilla toimipaikoilla. Yhtiö ei ole vahvistanut lukua.
Kaikkea ei voi laittaa tekoälyn piikkiin
Osa vähennyksistä on yhä pandemia-ajan ylipalkkauksen purkua. Vuosina 2020–2022 alalle palkattiin väkeä kysyntäennusteilla, jotka eivät toteutuneet, ja korkotason nousu pakotti yhtiöt karsimaan projekteja, joiden tuotto oli kaukana. Kolmas syy on hallintoportaiden ohentaminen, mikä on ollut monen yhtiön julkilausuttu tavoite.
Tekoäly on kuitenkin kätevä perustelu. Se kuulostaa sijoittajan korvaan tulevaisuudelta, kun taas ilmoitus liian nopeasta rekrytoinnista kuulostaa virheeltä. Sama irtisanominen voidaan kertoa kummalla tahansa tavalla, eikä ulkopuolinen pysty erottamaan niitä toisistaan.
Suomessa konesali ei tuo montaa työpaikkaa
Suomalainen IT-osaaja ei ole nähnyt mitään Yhdysvaltain mittakaavaan verrattavaa. Kotimaisella ohjelmistoalalla on käyty yt-neuvotteluja, mutta ne ovat liikkuneet kymmenissä ja sadoissa työpaikoissa, eivät kymmenissä tuhansissa. Suomessa vaikutus näkyy toisin päin: aloituspaikkoja tulee vähemmän ja juniorirekrytointi hidastuu, koska rutiininomainen koodityö on juuri sitä, mitä kehitystyökalut tekevät nyt nopeimmin.
Samalla Suomeen rakennetaan konesaleja. Google on laajentanut Haminan keskustaan useaan otteeseen ja Microsoft on rakentanut omaa aluettaan pääkaupunkiseudun kupeeseen. Näissä hankkeissa investoinnin ja pysyvien työpaikkojen suhde on kertaluokkaa erilainen kuin ohjelmistotalossa: satojen miljoonien laitos työllistää vakituisesti muutamia kymmeniä ihmisiä. Rakennusvaihe työllistää enemmän, mutta vain kerran.
Tavallinen palkansaaja huomaa muutoksen ensin sähkölaskussaan ja kunnallispolitiikassa. Konesali tuo kiinteistöveroa ja hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon, mutta se ei täytä toimistokerrosta eikä lounasravintolaa. Kunta, joka odottaa tekoälyinvestoinnilta työpaikkoja, kannattaa lukea investointilupaus tarkasti läpi.
Sanasto
- Hyperskaalaaja
- Jättimäisiä konesaliverkostoja pyörittävä pilvipalveluyhtiö, kuten Amazon, Microsoft, Google tai Meta. Niiden mittakaava on niin suuri, että ne rakentavat omat sähköliittymänsä ja usein myös omat sirunsa.
Peruuttamaton veto
Kiinnostavin kysymys ei ole se, kuinka moni menetti työnsä, vaan se kumpi päätös on helpompi perua. Työntekijän voi palkata takaisin, jos kysyntä yllättää. Kymmenen miljardin konesalia ei voi palauttaa kauppaan, ja sen poistot juoksevat taseessa riippumatta siitä, käyttääkö kapasiteettia kukaan.
Hyperskaalaajat ovat siis vaihtaneet joustavan kulun jäykkään. Se on rationaalista, jos tekoälypalvelujen kysyntä kasvaa suunnitellusti. Jos ei kasva, seuraava irtisanomisaalto ei ole strateginen valinta vaan pakko, ja silloin siitä ei enää kerrota tekoälypuheella.
Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta.
Lue lisää toimintaperiaatteistamme.
