Konesalien sähkönkulutus kasvoi maailmanlaajuisesti 17 prosenttia vuonna 2025, kertoo Kansainvälinen energiajärjestö IEA tuoreessa raportissaan. Tahti on lähes kuusinkertainen sähkön kokonaiskulutuksen kasvuun nähden, ja AI-konesalien sähkönkulutus on noussut vielä nopeammin.
Samaan aikaan viiden suuren teknologiayhtiön – Microsoftin, Alphabetin, Metan, Amazonin ja Applen – yhteenlaskettu capex ylitti 400 miljardin dollarin rajan vuonna 2025. Yhtiöiden ilmoittaman aikataulun mukaan investoinnit kiihtyvät 75 prosenttia vuonna 2026.
Pullonkauloiksi ovat muodostuneet sähkö ja sen siirto. Konsulttiyhtiö Gartnerin marraskuun 2024 ennusteen mukaan 40 prosenttia olemassa olevista AI-konesaleista joutuu vuoteen 2027 mennessä rajoittamaan toimintaansa sähkön saatavuuden vuoksi. Gartner arvioi, että lisätehoa vaativien AI-palvelimien sähkönkulutus nousee 500 terawattituntiin vuonna 2027, 2,6-kertaiseksi vuoden 2023 tasoon nähden.
“Generatiivisen tekoälyn käyttöön rakennettujen hyperskaalakonesalien räjähdysmäinen kasvu luo kyltymättömän tehontarpeen, joka ylittää sähköyhtiöiden kyvyn laajentaa kapasiteettia tarpeeksi nopeasti.”
Suomessa Fingrid pumppaa 5,2 miljardia euroa kantaverkkoon
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid investoi vuosina 2025–2028 yhteensä kaksi miljardia euroa ja vuoteen 2035 mennessä 5,2 miljardia euroa. Investointiohjelma mahdollistaa enintään 50 000 megawatin uuden tuotannon, kulutuksen ja varastoinnin liittämisen järjestelmään 2030-luvun puoliväliin mennessä.
Datakeskusyhdistys arvioi konesalien sähköntehontarpeen Suomessa nousevan 1 500 megawattiin vuonna 2030. Fingrid sanoo luvun olevan kantaverkolle siedettävä, mutta pullonkaulat tulevat alueverkoissa ja yksittäisten liittymien aikatauluissa. Yle uutisoi loppuvuonna 2025, että Fingrid joutui rajoittamaan suurten sähkönkuluttajien liittymistä verkkoon usealla alueella.
Mäntsälä, Hamina ja Lappeenranta etenevät – tontti on helppo, liittymä ei
Suomalaiset konkretiat kertovat tahdin. Nebiuksen Mäntsälän 75 megawatin AI-konesali kaksinkertaistaa siirtonsa Nivoksen verkossa vuoden 2026 loppuun mennessä. Saman yhtiön Lappeenrannan 310 megawatin AI-tehdas avaa vuonna 2027 ja edustaa noin kymmenen miljardin euron investointia. Googlen Hamina kattaa hukkalämmöllään 80 prosenttia kaupungin kaukolämpötarpeesta.
Tonttihankinta ja rakennuslupa hoituvat Suomessa nopeammin kuin verkkoliittymän rakentaminen, ja juuri liittymäaikataulu määrää, kuinka nopeasti uusi konesali alkaa tuottaa. Tämä on syy sille, miksi capex kasvaa globaalisti nopeammin kuin sähköverkko ehtii vastata.
Wärtsilä myy verkosta riippumattomuutta, Steady Energy SMR-lämpöä
Kahden suomalaisen yhtiön rooli kansainvälisellä ratkaisumarkkinalla on noussut viimeisen vuoden aikana selvästi. Wärtsilä kirjasi huhtikuussa 2026 tilauskantaansa Teksasiin toimitettavan 790 megawatin maakaasuvoimalaitoksen, joka pyörittää datakeskusta ennen kuin se on liitetty sähköverkkoon. Yhtiö kertoi sijoittajilleen helmikuussa, että sen datakeskushankkeiden projektiaihiot kasvoivat noin 50 prosenttia puolessa vuodessa.
Steady Energy aloitti helmikuussa 2026 LDR-50-pienydinreaktorinsa pilottilaitoksen rakennustyöt Helenin Salmisaaren entisen hiilivoimalan turbiinihalliin. LDR-50 tuottaa 50 megawattia lämpöä, ei sähköä, ja sopii kaukolämpöön sekä teollisuuden höyrytarpeisiin. SMR-pohjaisten tilausten kanta kasvoi maailmanlaajuisesti 25 gigawatista 45 gigawattiin viimeisen vuoden aikana, IEA kertoo.
Sähkö ratkaisee, ei tontit
Suomen kilpailuetu Euroopan datakeskusmarkkinalla ei ole halpa maa eikä kylmä ilma – molempia löytyy myös Ruotsista ja Norjasta. Ratkaiseva tekijä on, kuinka nopeasti uusi konesali pääsee verkkoon. Jos Fingrid pitää 5,2 miljardin investointiohjelmansa aikataulussa, AI-kuormat tulevat. Jos ei, ne menevät Texasiin.
Sanasto
SMR (Small Modular Reactor)
Pienydinreaktori, jonka teho on tyypillisesti alle 300 megawattia. Valmistetaan tehdassarjana ja voidaan sijoittaa myös taajamiin.
Kantaverkko
Sähköjärjestelmän pääverkko, joka siirtää sähköä voimalaitoksilta alueellisiin jakeluverkkoihin. Suomessa sitä operoi Fingrid.
Capex (capital expenditure)
Investointimenot – yritysten käyttämä raha pitkäkestoisiin hankintoihin kuten konesaleihin, palvelimiin ja kiinteistöihin.
Mitä tästä seuraa kuluttajalle ja yritykselle
Konesalien sähkönkulutuksen kasvu siirtyy lopulta osana sähkölaskua kuluttajalle. Fingrid korotti kantaverkkomaksujaan vuoden 2026 alussa, eikä datakeskuksilla ole erityisalennuksia – siirtomaksut ovat samalla tasolla kuin muilla suurkuluttajilla. Vaikutukset ovat kahtiajakoiset: kantaverkkoinvestoinnit nostavat siirtomaksua nyt, mutta mahdollistavat uusiutuvan tuotannon liittymisen ja pitkällä aikavälillä tuntihintojen tasapainoittumisen.
Yritysnäkökulmasta Suomi on tällä hetkellä yksi harvoja Euroopan markkinoita, joille isoja AI-kuormia voi liittää kohtuullisessa aikataulussa. Tämä on kilpailuetu, mutta vain niin kauan kuin Fingrid kantaa investointiohjelmansa läpi suunnitellussa tahdissa.
Gartnerin 40 prosentin ennuste vuodelle 2027 on hälytyskello hyperskaalaajien johtoryhmille. Suomelle se on tilauskanta, kunhan verkkoliittymät valmistuvat ennen kuin päätökset menevät Texasiin tai Norjaan.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
