Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka kirjoitti viime viikolla Fingrid-lehden kolumnissaan, että sähkönkulutuksen kasvua vauhdittavat nyt ”erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet”. Hänen mukaansa jo solmitut liittymissopimukset voisivat kasvattaa Suomen sähkönkulutusta jopa 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta.
Samaan huoleen OpenAI vastasi maanantaina 2. marraskuuta. Yhtiö julkisti Grid Protectors -ohjelman ja lupasi, että sen tulevat laskentakampukset tukevat sähköverkon toimintavarmuutta eivätkä nosta kotitalouksien sähkölaskua. Lupaus on rohkea, mutta kaikki sitä tukevat luvut ovat toistaiseksi yhtiön ja sen kumppanin omia.
Mitä OpenAI konkreettisesti lupaa
Ohjelman ydin on kulutusjousto. OpenAI:n tulevat kampukset suunnitellaan niin, että ne voivat vähentää sähkönottoaan, kun paikallinen verkko on kuormittunut. Jokaisen sähköyhtiön kanssa sovitaan erikseen, kuinka paljon kulutusta voidaan leikata, kuinka nopeasti ja kuinka pitkäksi aikaa. Joissakin kohteissa kampus voi syöttää verkkoon sähköä omista generaattoreistaan tai akuistaan.
Toinen lupaus koskee rahaa. OpenAI kertoo maksavansa täysimääräisesti kampuksen tarvitsemat voimajohdot ja sähköpalvelut. Lisäksi yhtiö lupaa sähköyhtiön muita asiakkaita suojaavia taloudellisia vakuuksia.
Mallina toimii Georgian Effingham Countyyn suunniteltu kampus, jonka sähköntarpeeksi arvioidaan noin 3 200 megawattia. Georgia Powerin elokuussa hyväksytyn 25 vuoden sopimuksen mukaan sähköyhtiö voi kysyntähuippujen aikana leikata kampuksen kulutusta jopa 1 000 megawattia. OpenAI:n mukaan se vastaa noin 700 000 kodin keskimääräistä kulutusta. Muita kohteita yhtiö ei ole nimennyt.
“Perheitä ja pienyrityksiä ei pitäisi pyytää tukemaan laskentakampuksen sähköntarvetta.”
Mitä lupaukset eivät kerro
Tärkeimmän varauksen esittää OpenAI itse. Yhtiön mukaan kampusten joustavuus ”ei voi korvata investointeja uuteen energiantuotantoon ja siirtoon”. Jousto siis keventää huippuja, mutta voimalat ja johdot pitää rakentaa silti.
Georgia Powerin arvio, jonka mukaan suurten kuluttajien sopimukset säästäisivät asiakkaille noin 950 miljoonaa dollaria vuodessa vuodesta 2029 alkaen, koskee yhtiön koko suurasiakassalkkua. Se ei siis koske pelkästään OpenAI:n sopimusta. Ohjelmasta ei ole julkaistu riippumatonta arviota, eikä yksikään uutista käsitellyt media ole haastatellut ulkopuolista asiantuntijaa.
Sama kysymys Suomessa
Suomessa kantaverkosta vastaa Fingrid. Liittyjä maksaa oman liittymänsä, mutta kantaverkon yleinen vahvistaminen katetaan siirtomaksuilla, joita jokainen sähkönkäyttäjä maksaa sähköyhtiönsä kautta. Fingridin liikevaihto kasvoi tammi–syyskuussa kymmenen prosenttia, osin vuoden alun kantaverkkomaksujen korotuksen takia. Yhtiön investointiohjelma on 5,2 miljardia euroa.
OpenAI:n lupauksen kaltainen sitoumus maksaa omat verkkoyhteydet ei siksi yksin ratkaisisi, kuka maksaa koko verkon kasvun. Sihvonen-Punkka on myös epäileväinen joustoon nojaamisen suhteen: ”Kaikki sähköistymisen tuoma uusi kulutus ei pysty tarvittaessa joustamaan.” Hänen mukaansa Suomi tarvitsee vuosikymmenen vaihteeseen mennessä noin 1 000 megawattia säästä riippumatonta säätövoimaa, eikä sitä ”näytä syntyvän riittävässä määrin ja aikataulussa markkinaehtoisesti”.
Fingridin mukaan noin kolmannes sen viimeisen vuoden aikana solmimista yli 50 liittymissopimuksesta koski datakeskuksia. Hankkeiden sijainnit, sähköveron muutokset ja hukkalämmön hyödyntäminen on koottu Datakeskukset Suomessa -oppaaseen.
Sähköveroluokka ratkaisee paljon
Suomessa suuret datakeskukset ovat maksaneet alemman veroluokan II sähköveroa, noin 0,05 senttiä kilowattitunnilta. Kotitaloudet maksavat veroluokan I veroa, noin 2,24 senttiä. Hallitus on päättänyt siirtää datakeskukset veroluokkaan I. Muutoksen aikataulu ja siirtymäsäännöt löytyvät Datakeskukset Suomessa -oppaasta.
