Päivitetty 7.10.2026
Oppaaseen on lisätty osio sähkön riittävyydestä pitkillä, tuulettomilla pakkasjaksoilla sekä selitys siitä, mitä datakeskusten miljardi-investoinnit sisältävät. Uusimmat hankkeet: Salo (atNorth FIN05), Pyhäjoki (Hyperco) ja Huittinen.
Riittääkö sähkö datakeskuksille pakkasella?
Kuvitellaan tammikuinen tiistai: pakkasta 25 astetta, tuulivoimalat seisovat ja koko Suomi lämmittää taloja samaan aikaan. Juuri tällaisen päivän takia Salon ja Pyhäjoen jättihankkeista nyt kysellään. Tivi ja Kauppalehti nostivat 6.–7.10. esiin huolen, että sähköä kyllä riittää vuoden mittaan, mutta tehoa ei välttämättä kaikkein kylmimpinä tunteina.
Ero kuulostaa saivartelulta. Se ei ole. Energia tarkoittaa sitä, paljonko sähköä kuluu vuodessa, ja sitä mitataan gigawatti- tai terawattitunteina. Teho tarkoittaa sitä, paljonko sähköä tarvitaan juuri nyt, ja se mitataan megawatteina. Suomi voi tuottaa vuodessa yllin kyllin, mutta silti joutua tuomaan sähköä naapurimaista, jos kulutushuippu osuu tuulettomaan pakkasjaksoon.
Fingridin 24.9.2026 julkaiseman talviarvion mukaan sähkönkulutus voi erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä nousta noin 15 200 megawattiin. Kotimainen tuotanto kattaa tällaisena hetkenä enimmillään noin 12 000 megawattia. Loput, noin 3 000 megawattia, tulee Ruotsista ja Virosta siirtoyhteyksiä pitkin. Kantaverkkoyhtiö arvioi tulevan talven samanlaiseksi kuin viime talven ja kestävän yhden suuren voimalaitoksen vian.
“Sähkön riittävyys Suomessa näyttää tulevana talvena vakaalta, mikäli merkittäviltä sähkön tuotantolaitosten vikaantumisilta vältytään ja siirtoyhteydet Ruotsista ja Virosta toimivat normaalisti.”
Salo, Pyhäjoki ja Seinäjoki megawatteina
Datakeskus kuluttaa tammikuun pakkasyönä lähes saman verran kuin heinäkuun iltapäivänä. Siksi sen koko teho lisätään suoraan talven huippuun. Sähkölämmitys sen sijaan huipentuu vain kylmällä.
Salon kaupungin 5.10. julkaiseman tiedotteen mukaan atNorthin FIN05-kampuksen ensimmäinen vaihe tarvitsee 75 megawattia ja koko hanke 230 megawattia. Hyperco Intelligence Oy:n Pyhäjoen hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa on kaksi vaihtoehtoa: noin 369 megawattia tai noin 884 megawattia. Pure DC:n Seinäjoen hankkeen ensimmäinen vaihe on 110 megawattia.
Pienemmillä luvuilla nämä kolme hanketta veisivät yhteensä noin 700 megawattia, suuremmilla runsaat 1 200 megawattia. Jälkimmäinen on noin 8 prosenttia Fingridin arvioimasta talvihuipusta ja yli kolmannes siitä määrästä, joka jo nyt tuodaan ulkomailta kovimpina pakkaspäivinä. Kaikki hankkeet eivät valmistu samaan aikaan, eikä Pyhäjoen suuremmasta vaihtoehdosta ole päätetty.
Tavalliselle kotitaloudelle tämä näkyy ensin hinnassa, ei pimeinä ikkunoina. Tekniikka&Talous kertoi helmikuussa, miten alkutalven pitkä tuuleton pakkasjakso nosti pörssisähkön hinnan korkeuksiin. Jokainen tasaisesti käyvä sata megawattia kasvattaa kulutusta juuri niinä tunteina, joina sähkö on valmiiksi kalleinta ja tuonnin varassa.
Fingrid on jo rajoittanut uusia yli 10 megawatin liittymiä Etelä-Suomessa, kuten AI Suomi kertoi. Toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka kuvasi Ylelle toukokuussa, mitä liittymäjonossa on: ”Kyse on lähinnä datakeskuksista, sähkövarastoista ja kaukolämmön tuotannossa käytettävistä sähkökattiloista.” Pohjoisessa, kuten Pyhäjoella ja Simossa, kantaverkossa on vielä tilaa, ja siksi hankkeet hakeutuvat sinne.
Laajempi kysymys on, kuka maksaa uuden tuotannon. Jos kaikki liittymissopimukset toteutuisivat, sähkönkulutus kasvaisi noin 40 prosenttia. Eduskunnassa on jo ehdotettu, että datakeskukset hankkisivat oman sähkönsä ennen kuin ne liitetään verkkoon.
Mitä datakeskuksen miljardi-investointi oikeasti tarkoittaa
Otsikoiden miljardit niputtavat yhteen kolme eri asiaa. Ensimmäinen on rakennus ja tontti. Toinen on talotekniikka: sähköasemat, muuntajat, jäähdytys ja varavoimakoneet. Kolmas ja usein suurin on asiakkaiden omat palvelimet ja tekoälysirut, jotka tuodaan ulkomailta ja vaihdetaan muutaman vuoden välein.
Salo on hyvä esimerkki. Kaupungin tiedotteen mukaan atNorthin oma investointi on noin 2 miljardia euroa, ja sen päälle asiakkaat voivat sijoittaa palvelimiin ja laitteisiin arviolta jopa 10 miljardia euroa. Kymmenen miljardin osuus ei kulje kunnan kassan kautta. Kiinteistövero kannetaan rakennuksista ja maasta, ja koneet jäävät sen ulkopuolelle, joten kunnalle merkitsee eniten ensimmäinen kerros.
Kokoluokat vaihtelevat paljon. Huittisiin suunnitellun Greensky Energyn 250 megawatin hankkeen hinnaksi on kerrottu 200–300 miljoonaa euroa, Seinäjoen 110 megawatin rakennusten arvoksi 1,2 miljardia. Luvut eivät ole ristiriidassa. Ne vain laskevat eri asioita. Huittisten uudesta 31 hehtaarin hankkeesta FCDC Corp ei ole kertonut tehoa eikä investoinnin kokoa.
Työpaikat: rakennusaikana tuhansia, sen jälkeen satakunta
Työllisyysvaikutus on suurimmillaan rakennusvaiheessa. Ylen mukaan Seinäjoen hanke työllistäisi rakennusaikana jopa 2 000 ihmistä, mutta valmiina noin 150. Salon tiedotteessa työpaikkamääriä ei kerrota. Suurissa laitoksissa on tyypillisesti 100–200 pysyvää työpaikkaa: sähkö- ja jäähdytysasentajia, valvojia ja vartijoita.
Pysyvistäkin työntekijöistä moni voi asua naapurikunnassa, jolloin kunnallisvero menee sinne. Sijaintikunnan varmimmat tulot ovat siis kiinteistövero ja kertaluonteinen maakauppa, joka Seinäjoella oli 3,9 miljoonaa euroa. Hukkalämmöstä on sovittava erikseen. Mäntsälässä datakeskuksen lämpö jo lämmittää koteja.
