Satelliittikuvissa näkyy vaurioita – Amazon vaikenee

Iran sanoo iskeneensä konesaleihin Bahrainissa, Bahrain sanoo torjuneensa iskun.

Hanna HuulivuoHanna Huulivuo
Jaa:
Satelliittikuvissa näkyy vaurioita – Amazon vaikenee

Amazonin konesalit Bahrainin Zallaqissa ja Askarissa näyttävät satelliittikuvissa vaurioituneilta. Bloomberg kertoi 28. heinäkuuta analysoineensa Euroopan avaruusjärjestön Sentinel-2-satelliitin kuvia molemmilta tonteilta ja löytäneensä niistä vauriojälkiä, jotka tukevat Iranin väitettä iskusta.

Iranin vallankumouskaarti IRGC ilmoitti heinäkuun 20. päivä tuhonneensa Amazonin laitoksen Bahrainissa risteilyohjuksilla. Perusteluksi se kertoi Amazonin tukevan Yhdysvaltain asevoimien operaatioita, ja iskun sanottiin olevan vastaus Yhdysvaltain hyökkäykseen Darkhoveynin ydinvoimalan rakennustyömaalle. Bahrainin viranomaiset puolestaan ilmoittivat torjuneensa iskun.

Kolme kertomusta, joista vähintään yksi on väärä. Ja se osapuoli, joka tietäisi asiasta eniten, ei sano mitään.

Mikä on todennettua ja mikä väitettä

Todennettavissa: Sentinel-2 on Euroopan avaruusjärjestön avoin satelliittiohjelma, jonka kuvat ovat kenen tahansa ladattavissa. Bloomberg raportoi näkevänsä niissä rakenteellisia vaurioita sekä Zallaqin että Askarin tonteilla.

Osapuolen väite: IRGC:n julkaisemat tarkkaresoluutioiset kuvat ja väite onnistuneesta ohjusiskusta, joita Iranin valtiollinen Tasnim levitti. Yhtä lailla osapuolen väite on Bahrainin ilmoitus siitä, että isku torjuttiin.

Vahvistamatta: Amazon ei ole kommentoinut vaurioita, niiden laajuutta eikä syytä. Vaurion näkyminen kuvassa ei kerro, mikä sen aiheutti.

Miksi Amazon on hiljaa

AWS:n Bahrainin alue me-south-1 on ollut vaikeuksissa jo maaliskuusta, jolloin lennokki- ja ohjusiskujen raportoitiin osuneen pilvi-infrastruktuuriin useassa Persianlahden maassa. Silloin AWS ohjeisti asiakkaita palauttamaan järjestelmänsä muille alueille varmuuskopioista. Sellaista ohjetta pilvipalvelun tarjoaja antaa vain, kun oma alue ei ole palautumassa nopeasti.

Vaikeneminen on liiketoiminnan kannalta ymmärrettävää. Konesalin rakenne, sähkönsyöttö ja varajärjestelmät ovat liikesalaisuuksia myös rauhan aikana, ja vaurioiden erittely kertoisi hyökkääjälle tarkalleen mikä osui ja mikä ei. Asiakkaalle, joka yrittää arvioida omaa riskiään, hiljaisuus on silti huono lähtökohta.

“Satelliittikuvat osoittavat vaurioita kahdessa Amazonin konesalissa Bahrainissa, mikä tukee Iranin väitteitä iskuista.”

— Bloomberg, uutistoimiston satelliittikuva-analyysi 28.7.2026

Konesalista tuli sotilaallinen kohde

Riippumatta siitä kenen kertomus pitää paikkansa, yksi asia on muuttunut. Pilvipalvelun riskianalyysissä on tähän asti puhuttu kaapelikatkoista, sähkökatkoista ja palvelunestohyökkäyksistä. Nyt listalla on risteilyohjus.

Sotilaallinen logiikka on suoraviivainen. Konesali on kiinteä, sijaitsee tunnetussa paikassa, riippuu sähköstä ja jäähdytyksestä eikä liiku mihinkään. Sen lamauttaminen katkaisee palveluita laajalta alueelta yhdellä osumalla. Kohteena se rinnastuu voimalaan, satamaan tai lennonjohtoon, sillä erotuksella että omistaja on pörssiyhtiö eikä valtio.

Tavalliselle käyttäjälle tämä näkyy siinä, ettei pilvi ole abstraktio. Kun me-south-1 kaatui maaliskuussa, mukana meni raportoinnin mukaan yli 80 palvelua kaikissa kolmessa saatavuusvyöhykkeessä, siis myös se hajautus jonka pitäisi suojata juuri tällaiselta. Verkkokauppa, pankkisovellus tai potilastietojärjestelmä ei kysy käyttäjältä, missä sen data fyysisesti makaa.

Entä Suomi

Suomeen rakennetaan konesaleja kiihtyvää tahtia. Julkistettuja hankkeita on noin 12 miljardin euron edestä: Nebius Lappeenrantaan, Nscale ja Fortum Harjavaltaan, Prime Järvenpäähän, kampushankkeita Ouluun ja Poriin. Yhteenlaskettu tehontarve lasketaan gigawateissa.

Keskustelu on käyty sähköverosta ja työpaikoista. AI Suomi kertoi heinäkuussa, miten sähköveron 45-kertaistuminen jäädytti Googlen hankkeet Kajaanissa ja Muhoksella. Fyysisestä haavoittuvuudesta ei ole juuri puhuttu.

Suomen uhkakuva ei ole risteilyohjus. Se muistuttaa enemmän sitä, mitä Itämerellä on jo nähty: katkenneita merikaapeleita, GPS-häirintää, tunnistamattomia lennokkeja lentokenttien yllä. Konesali tarvitsee kaksi asiaa, joita on vaikea suojata, eli kuituyhteyden ulkomaailmaan ja sähköä satojen megawattien edestä. Molemmat kulkevat pitkiä matkoja maastossa, kaukana vartioidusta aidasta.

2↓

Konesalia, joissa Sentinel-2-kuvat näyttävät vaurioita

yli 80↓

AWS-palvelua alhaalla me-south-1:ssä maaliskuun 2026 häiriössä

3/3↓

Saatavuusvyöhykettä kaatui samalla kertaa, joten alueen sisäinen varautuminen ei auttanut

0

Amazonin vahvistamaa tietoa vaurioista

Bloomberg 28.7.2026; AWS:n häiriöraportit

Kaikki osapuolet kertovat eri tarinaa samasta tontista

2026-03

Bahrainin alue kaatuu laajasti

AWS:n me-south-1 kärsii häiriöstä, jossa yli 80 palvelua on alhaalla kaikilla kolmella saatavuusvyöhykkeellä yhtä aikaa.

2026-07

Vallankumouskaarti ilmoittaa iskusta

Iranin vallankumouskaarti sanoo iskeneensä Amazonin konesaleihin Bahrainissa.

2026-07

Bahrain kiistää

Bahrain kertoo torjuneensa iskun eikä myönnä vahinkoja.

2026-07-28

Satelliittikuvat kertovat vaurioista

Bloombergin analysoimissa Sentinel-2-kuvissa näkyy vaurioita molemmilla tonteilla.

2026-07-30

Amazon vaikenee

Yhtiö ei ole vahvistanut vaurioita eikä kommentoinut asiakkaidensa datan tilaa.

Sanasto

Saatavuusvyöhyke (availability zone)
Pilvipalvelun alueen sisällä oleva erillinen konesaliryhmä. Palvelu hajautetaan yleensä useaan vyöhykkeeseen, jotta yhden vikaantuminen ei kaada kokonaisuutta.
Datasuvereniteetti
Periaate, jonka mukaan maan tai organisaation data on sen omassa hallinnassa ja oman lainsäädännön piirissä. Käytännössä kyse on siitä, kenen maaperällä ja kenen omistamilla palvelimilla tieto sijaitsee.

Bahrainin tapauksessa kiinnostavin yksityiskohta ei lopulta ole vaurio vaan omistus. Kun voimala tuhoutuu, valtio korjaa sen, koska sillä ei ole vaihtoehtoa. Kun Amazonin konesali tuhoutuu, korjausaikataulun päättää yhdysvaltalaisen yhtiön johtoryhmä, ja kysymys siitä palautetaanko alue lainkaan on liiketaloudellinen.

Bahrainin datasuvereniteetti oli olemassa niin kauan kuin me-south-1 oli olemassa. Sama pätee jokaiseen maahan, joka on siirtänyt julkishallintonsa selkärangan muutaman ulkomaisen pilvipalvelun varaan. Suomessa sitä keskustelua on käyty sopimusehtojen ja EU-sääntelyn kautta. Zallaqin kuvat lisäävät siihen muuttujan, jota ei voi neuvotella auki.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  2. 2Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  3. 3Datakeskukset Suomessa: 15 hanketta ja kuka saa hukkalämmön
  4. 4Ulkoministeriö kokeilee tekoälyä, joka ei käy verkossa
  5. 5Alepan ja S-marketin robotit: näin kauppakassirobotti toimii ja paljonko se maksaa

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.