Silo AI:n perustaja rakentaa 1,5 miljardin datakeskuksen itärajalle

Peter Sarlin myi tekoäly-yhtiönsä Silo AI:n sirujätti AMD:lle vuonna 2024. Nyt hän rakentaa jotain aivan muuta: puolustusteknologiaa, jonka eurooppalaiset voivat omistaa ja jota he voivat itse hallita.

Sarlinin uusi yhtiö Nest AI kouluttaa tekoälymalleja Euroopan puolustukseen ja suunnittelee 110 megawatin datakeskusta, jonka hintalapuksi on ilmoitettu 1,5 miljardia euroa. Hanke liittyy suoraan itärajan puolustukseen.

Silo AI:sta puolustukseen

Sarlin ei ole alalla tuntematon. Silo AI oli yksi Euroopan suurimmista yksityisistä tekoälylaboratorioista, ja AMD osti sen noin 665 miljoonalla dollarilla. Kauppa jäi Suomen teknologiahistorian suurimpien joukkoon.

Nest AI perustettiin vuonna 2024, ja alle vuodessa yhtiö on kasvanut yli 200 työntekijään. Kasvuvauhti kertoo siitä, kuinka nopeasti pääomaa ja osaajia virtaa nyt eurooppalaiseen puolustusteknologiaan.

Rahoitus rakentuu kotimaan varaan

Nest AI:n rahoitus nojaa vahvasti kotimaisiin toimijoihin. Nokia ja valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi ovat sijoittaneet yhtiöön yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Yhteistyösopimuksia on solmittu Nokian ja puolustusyhtiö Patrian kanssa.

Ensimmäiset käyttäjät löytyvät läheltä. Suomen ja Viron puolustusvoimat ottavat Nest AI:n malleja käyttöön, ja Suomen puolustusministeriö sekä Viron asevoimat sopivat kesäkuun lopussa tekoälykyvykkyyksien kehittämisestä.

Malleja koulutetaan Itä-Euroopan maastosta ja olosuhteista kerätyllä datalla, jota täydennetään simulaatioiden synteettisellä datalla. Tavoitteena ovat autonomiset järjestelmät, jotka sopeutuvat muuttuvaan tilanteeseen taistelukentällä.

Miksi tällä on merkitystä

Tavalliselle suomalaiselle uutinen tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin merkittävä osa Euroopan puolustuksen tekoälykehityksestä tehtäisiin Suomessa, mikä tuo tänne osaajia, verotuloja ja alihankintaa. Toiseksi kyse on huoltovarmuudesta: jos kriittinen puolustusteknologia on eurooppalaisessa omistuksessa, Suomi ei ole riippuvainen yhdysvaltalaisten yhtiöiden päätöksistä siitä, kuka saa käyttää edistyneimpiä malleja.

Riippuvuuden riski ei ole teoreettinen. Euroopan puolustuskentässä on kasvanut huoli siitä, että pääsy amerikkalaisiin huippumalleihin voidaan rajata poliittisin perustein. Nest AI:n kaltaiset hankkeet ovat vastaus tähän huoleen.

Sähkö on hankkeen ydin

110 megawattia on datakeskukseksi iso mutta ei ennätyksellinen. Vertailun vuoksi Googlen Haminan konesali pyörii noin 200 megawatin teholla. Sähkön saanti ja sen hinta ovat tällaisen hankkeen kovinta ydintä, sillä tekoälymallien koulutus vaatii jatkuvaa ja vakaata energiaa.

Avoimeksi jää, kuinka nopeasti datakeskus valmistuu ja mistä sen sähkö tulee. Puolustuskäyttö tuo mukanaan turvallisuusvaatimuksia, joita kaupallinen konesali ei tunne. Se tekee Nest AI:n hankkeesta poikkeuksellisen myös sen rakentajille.