Sirupakotteet kääntyivät bumerangiksi

SMIC mursi ennätyksen

Yhdysvaltain vientirajoitusten piti jarruttaa Kiinan tekoälykehitystä. Sen sijaan ne näyttävät vauhdittaneen sitä. Kiinan suurin siruvalmistaja SMIC raportoi vuoden 2025 liikevaihdoksi 9,3 miljardia dollaria, mikä on 16 prosenttia edellisvuotta enemmän ja yhtiön kaikkien aikojen ennätys. Luvut ovat merkittäviä, koska SMIC toimii Yhdysvaltain pakotelistalla eikä sillä ole pääsyä uusimpaan valmistusteknologiaan.

Kasvun taustalla on kotimainen kysyntä. Noin 90 prosenttia SMIC:n liikevaihdosta tulee Kiinan sisämarkkinoilta, mikä tekee yhtiöstä käytännössä Kiinan puolijohdebuumin mittarin. Tehtaat kävivät 93,5 prosentin käyttöasteella, ja kiekkotoimitukset kasvoivat yli 20 prosenttia vuodessa. Yhtiö investoi viime vuonna 8,1 miljardia dollaria kapasiteetin laajentamiseen. LSEG:n analyytikot arvioivat, että SMIC:n liikevaihto voi ylittää 11 miljardia dollaria jo vuonna 2026.

Varjopuolena on kannattavuus. Bruttomarginaali painui viimeisellä neljänneksellä 19,2 prosenttiin, kun edistyneempien 7 nanometrin piirien saanto jäi heikoksi. SMIC:n tuotanto nojaa kypsempiin prosesseihin, mutta yhtiö venyttää teknologiansa rajoja vastatakseen kotimaisen tekoälyteollisuuden tarpeisiin.

Kotimaiset piirit valtaavat markkinaa

SMIC:n kasvu heijastaa laajempaa muutosta. Kiinassa toimitettiin viime vuonna noin neljä miljoonaa tekoälykiihdytinkorttia, ja niistä 1,65 miljoonaa tuli kotimaisilta valmistajilta. Se vastaa 41:tä prosenttia markkinasta, kertoo tutkimusyhtiö IDC. Vielä muutama vuosi sitten kotimaisten toimittajien osuus oli murto-osa tästä.

Huawei hallitsee kotimaista kenttää ylivoimaisesti noin 812 000 toimitetulla Ascend-tekoälysirulla. Se vastaa lähes puolta kaikkien kiinalaisten valmistajien toimituksista. Alibaban T-Head-yksikkö seurasi 265 000 kortilla, ja Baidun Kunlunxin sekä Cambricon toimittivat kumpikin noin 116 000 kappaletta. Listalle mahtuu myös pienempiä toimijoita kuten Hygon, MetaX ja Iluvatar CoreX.

Nvidia pitää vielä 55 prosentin markkinaosuutta 2,2 miljoonalla kortilla, mutta suunta on selvä. TrendForce ennustaa kotimaisten piirien osuuden nousevan 50 prosenttiin jo tänä vuonna. Bernsteinin analyytikot varoittavat, että jatkuvien rajoitusten vallitessa Nvidian osuus Kiinassa voi pudota jopa kahdeksaan prosenttiin.

Washingtonin dilemma

Yhdysvaltain sirupolitiikan alkuperäinen logiikka oli suoraviivainen: katkaistaan Kiinan pääsy huippusiruihin, ja maan tekoälykehitys hidastuu. Käytännössä tapahtui päinvastoin.

Kun Nvidian tehokkaimmat piirit poistuivat saatavilta, kiinalaiset teknologiajätit eivät pysähtyneet vaan suuntasivat resursseja kotimaisiin vaihtoehtoihin. Huawei tehosti Ascend-prosessorien tuotantoa, SMIC priorisoi tekoälypiirien valmistuksen ja Pekingin hallinto ohjasi maakuntia suosimaan kotimaista teknologiaa julkisissa hankinnoissa. Vientirajoitukset toimivat käytännössä tuontitullin tavoin ja suojasivat kotimaista teollisuutta ulkomaiselta kilpailulta.

Nvidia on reagoinut kehittämällä Kiinaan suunnattuja siruversioita, jotka mahtuvat vientirajoitusten puitteisiin. Niiden suorituskyky jää kuitenkin kauas yhtiön huipputuotteista, mikä edelleen ohjaa kiinalaisia asiakkaita kohti kotimaisia vaihtoehtoja.

Kiinassa tekoälysirujen kysyntä kasvaa 40 prosenttia vuodessa. Se riittää rahoittamaan useita sukupolvia prosessikehitystä ja lyhentämään aikaa, joka normaalisti kuluisi teknologiaeron kuromiseen. Tilanne asettaa Yhdysvaltain päättäjät vaikean valinnan eteen: rajoitusten kiristäminen voi kiihdyttää Kiinan omavaraisuutta entisestään, mutta niiden höllentäminen antaisi Kiinalle pääsyn edistyneempään teknologiaan.

Eurooppa ja Suomi etsivät paikkaansa

Kiinan sirubuumi muokkaa koko globaalia puolijohdeteollisuutta. EU:n Chips Act varasi 43 miljardia euroa eurooppalaisen tuotannon vahvistamiseen tavoitteenaan nostaa Euroopan osuus maailmanmarkkinoista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa toimii noin 90 puolijohdealan yritystä, joiden tavoitteena on kolminkertaistaa alan liikevaihto nykyisestä 1,6 miljardista eurosta 5–6 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä.

Konkreettinen merkki etenemisestä nähtiin helmikuussa, kun vantaalainen Okmetic aloitti sarjatuotannon laajennetussa piikiekkotehtaassaan. Yhtiö valmistaa piikiekkoja antureille ja tehoelektroniikalle, juuri niille kypsille prosessiteknologioille, joissa myös SMIC on vahvimmillaan. Globaalin sirukilpailun kiihtyminen voi hyödyttää myös suomalaisia, jos EU onnistuu houkuttelemaan lisää valmistuskapasiteettia Eurooppaan.

Kiinan esimerkki osoittaa, että poliittinen paine voi toimia tehokkaana teollisuuden vauhdittajana. Euroopalle se on sekä varoitus että kannustin: ilman riittäviä ja nopeita investointeja puolijohdeomavaraisuus jää tavoitteeksi paperilla.