Valtionhallinnon tekoälyohjelma siirtyi puheista rahanjakoon. Valtiovarainministeriö teki ohjelman ensimmäiset rahoituspäätökset, kun eduskunta hyväksyi 3. kesäkuuta lisätalousarvion, joka avasi 10 miljoonan euron investointiohjelman rahat käyttöön.
Ensimmäisellä kierroksella jaettiin 4,8 miljoonaa euroa kolmelle valtion toimijalle. Loppuosa potista on yhä haettavissa: hakemuksia otetaan vastaan vuoden 2027 loppuun tai kunnes määräraha ehtyy, ja myönnetyt rahat ovat käytettävissä vuoden 2028 loppuun saakka.
Mihin rahat ohjattiin
Suurimman summan, kolme miljoonaa euroa, sai valtion ICT-palvelukeskus Valtori. Rahalla rakennetaan valtion yhteistä tekoälyalustaa, jonka tarkoitus on mahdollistaa tekoälyn turvallinen käyttö myös korkean tietoturvatason aineistoissa. Kyse on perustasta, jonka päälle muut virastot voivat rakentaa omat ratkaisunsa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sai 1,2 miljoonaa euroa. Virasto kehittää tekoälyagenttia lupa- ja valvontapalveluihinsa: agentti valmistelisi hallintopäätöksiä, joita ihmiset käsittelevät tällä hetkellä manuaalisesti. Valtioneuvoston kanslialle myönnettiin 600 000 euroa lainvalmistelun tehostamiseen tekoälyn ja automaation avulla.
Agentteja, ei kokeiluja
Ohjelman punainen lanka on selvä. Kaikki kolme hanketta tähtäävät tekoälyagentteihin ja automaatioon, jotka voi monistaa virastosta toiseen. Valtiovarainministeriö korostaa, että rahaa ei haluta polttaa irrallisiin piloteihin, vaan ratkaisuihin, jotka skaalautuvat koko valtionhallinnon mittakaavaan.
Ohjelmaa luotsaa kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen. Ajatus on, että yhden viraston rakentama agentti palvelee myös muita, kun pohjana on Valtorin yhteinen alusta. Näin 4,8 miljoonan panostuksesta yritetään puristaa enemmän kuin kolmen erillisen hankkeen verran hyötyä.
“Ohjelma tukee ratkaisuja, jotka ovat otettavissa käyttöön useissa virastoissa ja skaalattavissa koko valtionhallintoon.”
Miksi tällä on väliä
Tavalliselle kansalaiselle uutinen näkyy aikanaan asiointiluukulla. Jos Traficomin agentti valmistelee lupapäätöksiä, vaikkapa liikenteen lupa-asioissa, käsittelyajat voivat lyhentyä ja jonot ohentua. Lainvalmistelun automaatio puolestaan voi nopeuttaa sitä, kuinka ripeästi uudet säädökset etenevät valmisteluvaiheesta eteenpäin.
Taustalla on kilpailuasetelma. Suomi pärjää eurooppalaisissa vertailuissa kohtuullisesti yritysten tekoälykäytössä, mutta julkisen sektorin laajamittaisessa käyttöönotossa kärkimaihin on matkaa. Kymmenen miljoonan ohjelma on suomalaisittain merkittävä, mutta vaatimaton verrattuna siihen, mitä esimerkiksi tekoälyn käytön edelläkävijät panostavat hallintonsa uudistamiseen.
Ensimmäiset päätökset kertovat suunnan, mutta puolet potista on yhä jakamatta. Seuraavat hakukierrokset näyttävät, kiinnostaako virastoja rakentaa yhteistä alustaa vai jokaisen omaa siiloaan. Siitä riippuu, syntyykö 4,8 miljoonasta eurosta valtionhallinnon yhteinen tekoälyselkäranka vai joukko erillisiä kokeiluja.
Faktat lyhyesti
Investointiohjelman koko: 10 miljoonaa euroa. Ensimmäisellä kierroksella jaettu: 4,8 miljoonaa. Saajat: Valtori 3 milj. €, Traficom 1,2 milj. €, valtioneuvoston kanslia 0,6 milj. €. Rahat avattiin 3.6. hyväksytyssä lisätalousarviossa. Haku auki vuoden 2027 loppuun, rahat käytössä vuoden 2028 loppuun.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
