Rekrytointi-AI antoi hakijalle negatiivisen arvion selaimen valinnan perusteella. Tapaus paljastaa, miten läpinäkymättömiä algoritmit ovat.
Selaimen valinta vaikutti tekoälyhaastattelun arvioon
Suomessa työnhakija sai tekoälypohjaiselta haastattelujärjestelmältä negatiivista palautetta Chrome-selaimen käytöstä. Tapaus herättää kysymyksiä siitä, mihin kaikkeen tekoäly kiinnittää huomiota arvioidessaan hakijoita ja ovatko sen kriteerit aina tarkoituksenmukaisia.
Tapaus ei ole yksittäinen. Tekoälypohjaiset rekrytointijärjestelmät yleistyvät Suomessa nopeasti. Tuoreiden selvitysten mukaan 31 prosenttia suomalaisyrityksistä käyttää jo tekoälyä jossain rekrytointiprosessin vaiheessa. Lisäksi 41 prosenttia yrityksistä suunnittelee ottavansa tekoälyn osaksi rekrytointia seuraavan kolmen vuoden aikana.
Erityisesti suurissa yrityksissä automaatio on jo arkipäivää. Yli 75 prosenttia suurista yrityksistä käyttää hakijaseurantajärjestelmiä (ATS), jotka suodattavat hakemuksia automaattisesti ennen kuin ihmisrekrytoija näkee ne.
Tekoäly rekrytoinnissa: hyödyt ja riskit
Tekoäly voi nopeuttaa rekrytointiprosessia ja vähentää inhimillisiä ennakkoluuloja. Samalla se voi tuoda mukanaan uusia, ennakoimattomia vääristymiä. Selaimen valintaan perustuva arviointi on esimerkki kriteeristä, joka ei liity hakijan osaamiseen mutta voi vaikuttaa lopputulokseen.
Näin ATS-järjestelmä käsittelee hakemuksesi
Yli 75 % suurista suomalaisyrityksistä käyttää ATS-järjestelmää (Applicant Tracking System), joka:
1. Purkaa hakemuksesi rakenteiseksi dataksi
2. Tunnistaa otsikot, työnimikkeet, taidot ja koulutuksen
3. Pisteyttää hakemuksen suhteessa tehtävän vaatimuksiin
4. Esikarsii hakijat ennen kuin ihminen näkee hakemuksen
Miten tekoäly muuttaa työnhakua
Tekoälyn yleistyminen rekrytoinnissa vaikuttaa myös työnhakijoihin. Asiantuntijat suosittelevat, että hakijat käyttäisivät tekoälyä hyödykseen CV:n ja hakemusten muokkaamisessa sekä haastatteluihin valmistautumisessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekoäly on nyt molemmin puolin rekrytointiprosessia: yritykset käyttävät sitä hakijoiden arviointiin, ja hakijat käyttävät sitä hakemustensa parantamiseen. Tämä luo uudenlaisen dynamiikan, jossa tekoälyt kommunikoivat käytännössä toistensa kanssa.
Hakemusten optimointi tekoälyn avulla on kaksiteräinen miekka. Toisaalta se auttaa hakijoita esittämään osaamisensa parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta se voi johtaa tilanteeseen, jossa kaikki hakemukset muistuttavat toisiaan ja aito persoonallisuus häviää.
Pitäisikö tekoälyn tehdä rekrytointipäätöksiä?
Keskeisin kysymys on, missä tekoälyn roolin raja tulisi kulkea. Suurin osa asiantuntijoista on yhtä mieltä siitä, että tekoäly soveltuu hyvin alkuvaiheen seulontaan ja hallinnollisiin tehtäviin. Lopullinen rekrytointipäätös vaatii kuitenkin ihmisharkintaa.
EU:n tekoälysääntely (AI Act) luokittelee rekrytointiin käytettävän tekoälyn korkean riskin järjestelmäksi. Tämä tarkoittaa, että yritysten on täytettävä tiukat läpinäkyvyys- ja oikeudenmukaisuusvaatimukset. Suomessa sääntelyä valvoo Traficom.
Selaimen valintaan perustuva arviointi on hyvä esimerkki siitä, miksi läpinäkyvyys on tärkeää. Hakijan on vaikea parantaa suoritustaan, jos hän ei tiedä millä kriteereillä häntä arvioidaan. Tekoälyjärjestelmien arviointikriteerien tulisi olla hakijoiden tiedossa.
Tekoälyn rooli rekrytoinnissa tulee väistämättä kasvamaan. Kysymys ei ole siitä, käytetäänkö tekoälyä, vaan siitä, miten sitä käytetään vastuullisesti. Suomalaisten yritysten kannattaa panostaa siihen, että tekoälyjärjestelmät täydentävät ihmisharkintaa eivätkä korvaa sitä.
Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta.
Lue lisää toimintaperiaatteistamme.
