Valtio on alkanut maksaa lupauksiaan tekoälystä konkreettisesti. Valtiovarainministeriö teki 3. kesäkuuta ensimmäiset rahoituspäätökset 10 miljoonan euron investointiohjelmasta, jonka tarkoitus on tuoda tekoälyagentit ja automaatio osaksi valtionhallinnon arkea. Ensimmäisellä kierroksella jaettiin 4,8 miljoonaa euroa kolmelle hankkeelle.
Ohjelman raha tuli lisätalousarviosta ja on käytettävissä vuoden 2028 loppuun saakka. Hakemuksia otetaan vastaan vielä vuoden 2027 loppuun tai kunnes määräraha loppuu, joten ensimmäiset päätökset ovat vasta alkua. Kärki on selvä: kokeiluista pitää päästä laajamittaiseen käyttöön.
“Investointiohjelma on osa valtionhallinnon laajempaa tekoälymuutosta, jossa siirrytään kokeiluista kohti laajamittaista käyttöönottoa.”
Mihin raha meni
Suurin yksittäinen potti, 3 miljoonaa euroa, ohjattiin Valtorille valtion yhteisen tekoälyalustan rakentamiseen. Alustan ideana on, että tekoälyä voi käyttää turvallisesti myös korkean tietoturvatason aineistoissa, eikä jokaisen viraston tarvitse rakentaa omaa ratkaisuaan tyhjästä.
Traficom sai 1,2 miljoonaa euroa lupa- ja valvontapalveluihin. Virasto kehittää agenttiratkaisua, joka valmistelee hallintopäätöksiä, eli juuri sitä työtä, jossa ihminen tällä hetkellä kahlaa läpi hakemuksia ja säädöksiä. Valtioneuvoston kanslia sai 600 000 euroa lainvalmistelun tueksi.
Valinnat kertovat ohjelman logiikasta. Raha ei mene näyttäviin pilottidemoihin vaan perusinfraan ja niihin prosesseihin, jotka toistuvat tuhansia kertoja vuodessa. Yhteinen alusta ja lupakäsittely ovat juuri sellaisia, jotka voidaan myöhemmin skaalata koko hallinnon tasolle.
Mittakaava kannattaa pitää mielessä. Koko ohjelma on 10 miljoonaa euroa, ja ensimmäinen kierros jakoi siitä alle puolet. Yksityisellä puolella summa katoaa pyöristysvirheeseen: maailman suurimmat teknologiayhtiöt käyttävät tekoälyn konesaleihin ja laskentaan satoja miljardeja dollareita vuodessa. Yhden ison kielimallin koulutusajo voi maksaa enemmän kuin Suomen koko ohjelma.
Vertailu ei ole reilu, mutta se on rehellinen. Valtion panostus ei kilpaile mallien rakentamisessa vaan niiden käyttöönotossa. Kyse on siitä, osataanko valmiita työkaluja soveltaa virkatyöhön niin, että hyöty näkyy kansalaiselle. Siinä pelissä raha ei ole suurin pullonkaula, vaan tietoturva, datan laatu ja luottamus.
Tavalliselle ihmiselle uutinen näkyy aikanaan käytännössä. Jos Traficomin agentti todella nopeuttaa lupapäätösten valmistelua, hakemuksen käsittelyaika lyhenee. Jos lainvalmistelu sujuvoituu, säädökset valmistuvat ripeämmin. Verovaroilla maksettu hallinto tekee samaa työtä vähemmällä jonotuksella, mikäli lupaukset pitävät.
Mitä seuraavaksi
Rahoitushakemuksia otetaan vastaan vuoden 2027 loppuun saakka tai kunnes 10 miljoonan euron määräraha on jaettu. Raha on käytettävissä vuoden 2028 loppuun. Ensimmäisellä kierroksella jaetun 4,8 miljoonan jälkeen ohjelmasta on jäljellä reilut viisi miljoonaa euroa seuraaviin hankkeisiin.
Ohjelman todellinen mittari ei ole jaettujen eurojen määrä vaan se, jääkö yksikään näistä hankkeista pysyväksi osaksi virkatyötä. Julkisella sektorilla pilotteja on nähty ennenkin, ja moni niistä on jäänyt esitelmäkalvoille. Yhteinen alusta on tässä kiinnostavin veto: jos se toimii, seuraavien virastojen ei tarvitse aloittaa nollasta, ja silloin pienelläkin rahalla voi saada aikaan jotain, joka kestää budjettikauden yli.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
