Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna noin 36,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Se on koko maan liikenne, teollisuus, maatalous ja lämmitys yhteenlaskettuna.
Yhdelle ainoalle datakeskushankkeelle Länsi-Texasissa on myönnetty lupa päästää 33 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Yksi kampus, yksi voimala, yhdeksänkymmentä prosenttia Suomen päästöistä.
Kyse on Amazonin tekoälykampuksesta Pecosin piirikunnassa ja sen viereen nousevasta maakaasuvoimalasta. Jos laitos käyttäisi lupansa täysimääräisesti, siitä tulisi Yhdysvaltain saastuttavin yksittäinen päästölähde. Nykyinen ennätyksenhaltija, alabamalainen hiilivoimala James H. Miller Jr., päästää noin 21 miljoonaa tonnia vuodessa.
Oma voimala, ei pistorasiaa
Voimalaa rakentaa Pacifico Energy -niminen kehittäjä GW Ranch -nimiselle alueelle, jonka Amazon osti itselleen. Sähkö ei kulje yleisen verkon kautta, vaan yhtiö ostaa sen suoraan naapuritontilta.
Mittakaava on vaikea hahmottaa. Laitoksen luvitettu teho on 7,65 gigawattia noin 35 kaasuturbiinissa. Olkiluoto 3, Euroopan suurin ydinreaktori, tuottaa 1,6 gigawattia. Suomen koko sähkönkulutus kovilla pakkasilla on noin 14 gigawattia.
Texasin ympäristöviranomainen TCEQ myönsi ilmaluvan tammikuussa. Se on kokoluokassaan suurin koskaan Yhdysvalloissa myönnetty lupa kaasuvoimalle.
Lupa on katto, ei ennuste
Ilmalupa kertoo, kuinka paljon laitos saa päästää, ei sitä kuinka paljon se päästää. Todelliset päästöt riippuvat siitä, montako turbiinia rakennetaan ja kuinka monta tuntia vuodessa ne käyvät. Luku 33 miljoonaa tonnia on siis yläraja. Yhtään pienempää ylärajaa ei Yhdysvalloissa ole tähän mennessä myönnetty.
Päästöt kasvoivat 16 prosenttia
Amazon oli vuonna 2019 perustamassa Climate Pledge -sitoumusta, jossa yhtiö lupasi olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Viime vuonna sen jalanjälki kasvoi 16 prosenttia noin 80,8 miljoonaan tonniin. Se on yhtiön suurin yhden vuoden kasvu sitten mittausten alun, ja pääsyy on datakeskuskapasiteetti: Amazon rakensi sitä viime vuonna enemmän kuin mikään muu yhtiö maailmassa.
Yhtiö itse nostaa esiin toisen mittarin: hiili-intensiteetti eli päästöt suhteessa liikevaihtoon on laskenut 38 prosenttia vuodesta 2019. Absoluuttinen luku kulkee silti väärään suuntaan.
“Maailma näyttää nyt erilaiselta kuin silloin, kun olimme perustamassa ilmastolupausta. Sitoumuksemme ei ole muuttunut.”
Miksi Suomessa ei nähdä vastaavaa lukua
Suomeen rakennetaan datakeskuksia kiihtyvää tahtia, mutta malli on toinen. Täällä konesali kytketään kantaverkkoon ja ostaa sähkönsä markkinoilta. Verkon sähkö tulee valtaosin ydinvoimasta, tuulesta ja vesivoimasta, joten yhdelle rakennukselle ei synny omaa savupiippua eikä omaa päästölupaa.
Texasissa iso yhtiö voi ohittaa verkkoliittymien vuosien jonot rakentamalla oman voimalansa tontin viereen. Se on nopein tapa saada gigawatteja tekoälylaskentaan, ja se siirtää päästöt suoraan yhtiön omaan taseeseen.
Siksi suomalainen kiista datakeskuksista käydään hinnasta, ei hiilidioksidista. Konesalien sähkövero nousee heinäkuun alusta alemmasta veroluokasta yleiseen: 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Valtio odottaa muutoksesta noin 47 miljoonan euron vuosituloja.
Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle sähkönkäyttäjälle
Chatbotin vastaus ei tunnu missään, mutta laskentakapasiteetti tuntuu. Kun konesali ostaa sähkönsä samasta verkosta kuin kotitaloudet, kysyntä näkyy hinnassa ja siirtoinvestoinneissa. Yhdysvalloissa datakeskusten vastustus on kasvanut nimenomaan sähkölaskujen takia, ja Amazonin tiedottaja korosti erikseen, ettei uusi voimala nosta texasilaisperheiden sähkön hintaa.
Suomessa vastaava keskustelu on vasta alkamassa. Konesalit tuovat investointeja ja hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon, mutta ne tuovat myös uutta kulutusta järjestelmään, jonka pitäisi samaan aikaan sähköistää liikennettä ja teollisuutta. Kumpi painaa enemmän, ratkeaa käytännössä sillä, ehtiikö uusi tuotanto verkkoon ennen uutta kysyntää.
Yhteismitta, jolla eri kasvihuonekaasut muunnetaan hiilidioksidiksi niiden ilmastovaikutuksen mukaan. Esimerkiksi metaanitonni vastaa monikymmenkertaista määrää hiilidioksiditonneja.
Pecosin voimala kertoo myös jotain siitä, mihin tekoälyrakentaminen on menossa. Kun sähköä ei saa verkosta riittävän nopeasti, sitä tehdään itse, ja silloin päätöksen tekee yksittäinen yhtiö eikä energiapolitiikka. Ensimmäinen konkreettinen mittari nähdään ensi kesänä, kun Amazon raportoi jälleen jalanjälkensä. Jos luku kasvaa toisen kerran kaksinumeroisesti, vuoden 2040 lupaus alkaa vaatia muutakin kuin uuden lauseen tiedotteessa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
