Yhdysvaltalainen tutkimusyhtiö Forrester julkaisi Predictions 2026 -raporttinsa, ja siitä paljastui luku, joka pakottaa pysähtymään: 55 prosenttia työnantajista, jotka ovat tehneet tekoälyn nimissä irtisanomisia, katuu jo päätöstään. Meta laittoi 20. toukokuuta pihalle 8 000 työntekijää, noin kymmenen prosenttia henkilöstöstään. Intuit leikkasi samaan aikaan 3 000 paikkaa, mikä on 17 prosenttia globaalista henkilöstöstä. Forresterin mukaan iso osa näistä työnantajista joutuu palkkaamaan väkeä takaisin, mutta hiljaa ja halvemmalla.
Mitä raportti todella sanoo
Forresterin Future of Work -ennusteen ydinhavainto on tylyn yksinkertainen. Yli puolet AI-leikkauksia tehneistä yrityksistä uskoo päätöksen olleen virhe. Tutkimusyhtiön mukaan noin puolet näistä irtisanotuista palkataan takaisin vuoden 2027 aikana, mutta yleensä ulkomailta tai matalammalla palkalla. Toinen luku kertoo saman tarinan eri kulmasta: 57 prosenttia AI-investointipäätöksiä tekevistä odottaa henkilöstömäärän kasvavan seuraavan vuoden aikana, vain 15 prosenttia odottaa laskua.
Forresterin osaamisanalyysi syventää kuvaa. Vain 16 prosenttia työntekijöistä on tutkimusyhtiön mittarilla AI-kyvykkäitä tällä hetkellä, ja ennuste vuodelle 2026 on 25 prosenttia. Yritykset ovat siis irtisanoneet ihmisiä järjestelmien varalle, joita kukaan organisaatiossa ei vielä osaa käyttää.
Miksi katumus tulee niin nopeasti
Forresterin haastatteluissa toistuu kaksi syytä. Ensimmäinen on institutionaalisen tiedon katoaminen. Kokenut työntekijä tietää, miksi tietty raportti tehdään tietyllä tavalla, miksi yhden asiakkaan kanssa noudatetaan poikkeavaa hinnoittelua ja mikä prosessissa on muodollisuus, mikä kriittistä. Kun hänet irtisanotaan ja korvataan tekoälyllä, joka ei ole nähnyt yhtiön sisäisiä keskusteluja, hiljainen tieto häviää ilman varoitusta.
Toinen syy on inhimillisen tarkistuksen kasvava tarve. Tekoälyn tuotokset vaativat enemmän jälkityötä kuin alkulaskelmissa oletettiin. Ruotsalainen Klarna palkkasi takaisin asiakaspalvelijoita sen jälkeen, kun sen tekoälypohjainen palvelu päästi laadun valumaan. Amazonin Just Walk Out -kauppojen paljastui nojaavan intialaisten työntekijöiden videovalvontaan. Tekoälyhuuma sai monen toimitusjohtajan ilmoittamaan leikkauksesta ennen kuin korvaava järjestelmä oli todella tuotantokunnossa.
“Liian usein johto irtisanoo työntekijät tekoälyn tulevien lupausten perusteella.”
Suomalaisyhtiöt eivät ole vielä lähteneet linjalle
Suomesta ei toistaiseksi löydy pörssiyhtiötä, joka olisi julkisesti perustellut irtisanomisia tekoälyllä. Nokian tuoreimmat yt-kierrokset on perusteltu verkkoliiketoiminnan rakennejärjestelyillä. Elisa puhuu automaatiosta yleisellä tasolla, ei tekoälystä leikkausargumenttina. OP-Pohjola on kertonut tekoälyn ottavan asiakaspalvelussa kasvavan roolin, mutta ei ole nimennyt sitä henkilöstövähennysten syyksi. Sama linja näkyy S-ryhmän ja Keskon tiedotteissa.
Suomalaisille työnantajille tämä on käytännön mahdollisuus. Yhdysvaltalainen esimerkki näyttää, mitä tapahtuu kun johto sitoutuu julkisesti AI-leikkauksiin: vetäytyminen on vaikeaa, joten työntekijät palkataan takaisin hiljaa ja halvemmalla. Suomalainen pörssiyhtiö, joka ei ole tehnyt julkista sitoumusta, voi rakentaa tekoälykäyttöä ilman peruutusvaihteen häpeää.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle työpaikalle
Tavalliselle palkansaajalle uutinen tarkoittaa kahta asiaa. Jos oma työnantaja puhuu tekoälyn tuomista tehostuksista, kannattaa kysyä, onko järjestelmä jo käytössä vai vasta hankintaputkessa. Forresterin data viittaa siihen, että yritykset, jotka leikkaavat ennen järjestelmän käyttöönottoa, joutuvat palkkaamaan ihmisiä takaisin. Yrityksen näkökulmasta laskelma on yksinkertainen: irtisanomisen ja takaisinpalkkaamisen kustannukset ylittävät usein säästöt, joita AI-järjestelmä tuottaa kahden ensimmäisen vuoden aikana.
Sitran tekoälykeskustelussa on viime vuosina puhuttu vastuullisesta siirtymästä osana Suomen kilpailukykyä. Forresterin luvut antavat sille konkreettisen mittarin. Jos Suomen suuret työnantajat pystyvät tuomaan tekoälyn osaksi prosessejaan ilman julkisia AI-leikkauksia, kotimainen tuottavuusparannus voi olla nopeampi kuin Yhdysvalloissa, koska aikaa ei kulu takaisinrekrytointiin. Jos taas jokin pörssiyhtiö ilmoittaa ensimmäisenä AI-perustellusta yt:stä, Forresterin raportti kannattaa lukea uudestaan ja päivämäärä merkitä muistiin.
Kun työnantaja puhuu tekoälyn tuomista tehostuksista, esitä kolme kysymystä: onko järjestelmä jo tuotantokäytössä, kuka tarkistaa sen tuotokset ja mihin institutionaalinen tieto on dokumentoitu. Forresterin mukaan juuri nämä kohdat erottavat onnistuneen siirtymän takaisinrekrytointia vaativasta epäonnistumisesta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
