145 datakeskusta Suomeen – mitä käy sähkölaskullesi?

Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner on seurannut datakeskusten tuloa Suomeen noin 15 vuotta, siitä asti kun Google avasi ensimmäisen suuren keskuksensa Haminan Summaan vuonna 2011. Nyt tahti huolestuttaa häntä. Ylen mukaan Suomeen suunnitellaan tällä hetkellä 145 uutta datakeskusta.

Manner pitää vauhtia liian kovana. Hänen mukaansa kukaan ei tiedä, mitä hankkeet yhdessä tekevät sähköverkolle, sähkön hinnalle ja Suomen viennille.

Mikä on datakeskus ja miksi niitä tulee Suomeen?

Datakeskus on halli täynnä palvelimia. Ne pyörittävät pilvipalveluja, verkkosivuja ja yhä useammin tekoälymalleja. Kun kysyt jotain ChatGPT:ltä tai tallennat kuvan pilveen, laskenta tapahtuu jossain tällaisessa rakennuksessa.

Palvelimet kuluttavat paljon sähköä, ja lähes kaikki siitä muuttuu lämmöksi, joka pitää jäähdyttää pois. ”Se on kuin valtava jääkaappi”, Manner kuvaa Ylelle.

Suomi houkuttelee rakentajia viileällä ilmastolla, toimivalla sähköverkolla ja edullisella sähköllä. Mannerin mielestä motiivi on selvä: ”Datakeskukset tulevat Suomeen kustannusten takia.”

Paljonko sähköä datakeskukset vievät?

Mittakaavaa on vaikea hahmottaa. Espoon Hepokorvenkallion datakeskuksen suunniteltu enimmäisteho on noin 200 megawattia. Manner vertaa sitä 20 000 kymmenen kilowatin sähkökiukaaseen, jotka lämpiävät yhtä aikaa.

Mannerin laskelman mukaan pelkästään Microsoftin neljä suunniteltua datakeskusta voisivat nostaa koko Suomen sähkönkulutusta kymmenellä prosentilla. Täydellä teholla niiden energiantarve vastaisi noin 2,2 miljoonan suomalaisen sähköntarvetta. Luku on Mannerin oma arvio, eikä Yle julkaissut laskelman pohjatietoja.

Suomi on jo nyt ajoittain tuontisähkön varassa, eikä uutta tuotantoa suunnitella samaa tahtia kuin datakeskuksia. ”Ei nämä datakeskukset tuo mitään ydinvoimatuotantoa mukanaan”, Manner sanoo. Kovien pakkasten tilannetta on käsitelty tarkemmin jutussa Suomeen nousee datakeskuksia – riittääkö sähkö pakkasella?.

Vertailukohta löytyy Irlannista. Siellä datakeskukset kuluttavat jo lähes yhtä paljon sähköä kuin kotitaloudet.

Mitä tämä tarkoittaa sähkölaskullesi?

Suomessa sähkön hinta muodostuu pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos kulutus kasvaa nopeammin kuin tuotanto, hinta nousee. Eniten se näkyy kylminä ja tyyninä päivinä, ja pörssisähkösopimuksella olevat kotitaloudet huomaavat sen ensimmäisinä.

Manner arvioi, että datakeskukset pahentavat sähköpulaa ja nostavat hintaa sekä kuluttajille että teollisuudelle. Euromääräistä arviota kotitalouden laskuun hän ei Ylen jutussa esittänyt, eikä sellaista ole julkisesti laskettu.

Teollisuuden kautta asia osuu myös työpaikkoihin. Kun sähkö kallistuu, sähköä paljon käyttävien vientiyritysten kilpailukyky heikkenee. ”Ei se meidän viennille hyvää tee”, Manner sanoo.

Hänen mukaansa datakeskusten työ on arvonlisältään vähäistä, ja suuri osa palvelujen arvosta myydään maissa, joissa verotus on kevyempää. ”Kaikki numerot osoittavat, että me olemme alijäämäisiä.”

Isoista summista ei ole pulaa. Google on ilmoittanut 13 miljardin euron investoinnista ja sijoittanut Haminaan yhteensä 4,5 miljardia euroa. Manner huomauttaa, ettei Suomessa tiedetä, kuinka suuri osa rahasta ja työstä jää lopulta maahan.

Rakennusala saa kasvusysäyksen

Rakentajille datakeskukset ovat pelastusrengas. Rakennusteollisuus RT ennustaa 7. lokakuuta julkaistussa suhdannekatsauksessaan, että rakentaminen kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia ja ensi vuonna 4 prosenttia. Kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskukset.

RT:n mukaan Suomessa on tunnistettu seuraavalle kymmenelle vuodelle yli 320 miljardin euron datakeskusinvestointipotentiaali. Kaikki hankkeet eivät toteudu. Keskimäärin noin neljännes datakeskuksen investoinnista on rakentamista: maanrakennusta, talonrakennusta ja talotekniikkaa.

Työllisyydessä vaikutus näkyy ensin työmailla. Valmis datakeskus työllistää vähän väkeä, mutta rakennusvaihe kestää vuosia ja tarvitsee sähköasentajia, maanrakentajia ja talotekniikan osaajia. RT:n mukaan rakentamisen työllisyys on yhä heikko, vaikka käänne alkaa näkyä.

RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell muistuttaa, että hankkeista kilpaillaan. ”Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja nyt on pidettävä huoli, että laadukkaat investoinnit saadaan Suomeen.”

Kunnat kosivat, hukkalämpö jää usein käyttämättä

Hankkeita on joka puolella maata. Atnorth rakentaa Saloon 2 miljardin euron datakeskuksen entisen sokeritehtaan viereen, ja Huittisiin kaavaillaan 31 hehtaarin datakeskusta. Lapissa Simo kaavoittaa kaksi datakeskusta Simojoen sähköaseman lähelle.

Muualla Euroopassa paikallinen vastustus on hidastanut tai kaatanut hankkeita, mutta Suomessa kunnat kilpailevat niistä edelleen. Asetelmaa on taustoitettu jutussa Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä.

Hukkalämpöä on usein esitetty datakeskusten valttina. Mannerin mukaan sitä on vaikea hyödyntää, koska lämpö on matalalämpöistä ja keskukset sijaitsevat kaukana käyttäjistä. Poikkeuksia on. Microsoftin Espoon keskuksen lämpöä ohjataan kaupungin kaukolämpöverkkoon, ja Mäntsälän datakeskus lämmittää jo koteja ja kasvaa nyt 145 megawattiin.

Mannerin kaipaama kokonaiskuva puuttuu ennen kaikkea päätöksenteosta. Hankkeista päätetään kunta kerrallaan, mutta sähkö tulee kaikille samasta verkosta. Opasta päivitetään sitä mukaa, kun uusia hankkeita ja päätöksiä tulee.