Datakeskus tulee kylään – kuka saa lämmön, kuka laskun?

Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki kirjoitti 14. lokakuuta kolumnissaan, että Googlen hakkuut pilaavat muidenkin datakeskushankkeiden maineen. Kolumni on mielipidekirjoitus, eikä tämän oppaan faktat perustu siihen. Kärjen huolen ymmärtää silti.

Datakeskukset Suomessa ovat parissa vuodessa muuttuneet harvinaisuudesta arkiseksi kunnallispolitiikaksi. Niistä päätetään kaavoituksessa, ne jonottavat sähköverkkoon ja niiden hukkalämmöstä neuvotellaan energiayhtiöissä. Tähän oppaaseen on koottu AI Suomen datakeskusjutut: missä hankkeet ovat, mitä Muhoksella tapahtui, mitä konesalit tekevät sähkölaskulle ja kuka lämmön lopulta saa.

Missä datakeskukset Suomessa ovat?

Ylen selvityksen mukaan Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla 145 datakeskusta. Lukua kannattaa pitää suuntaa antavana, koska virallista listaa ei ole. Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner on seurannut alaa noin 15 vuotta, ja hän sanoi Ylelle suoraan: ”Kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa datakeskusten Suomesta.”

Vanhin suuri toimija on Google. Se avasi ensimmäisen keskuksensa Haminan Summaan vuonna 2011 ja on sijoittanut sinne 4,5 miljardia euroa. Syyskuussa 2026 yhtiö kertoi 13 miljardin euron lisäinvestoinnista, johon kuuluvat datakeskukset Muhokselle, Kajaaniin ja Vaalaan. Microsoftilla on suunnitteilla neljä keskusta, joista Espoon Hepokorvenkallion suunniteltu enimmäisteho on noin 200 megawattia.

Muita hankkeita on ympäri maata. Atnorth rakentaa Saloon kahden miljardin euron datakeskusta, Mäntsälän keskus kasvaa 145 megawattiin, Huittisiin on suunniteltu 31 hehtaarin tontti ja Simossa kaavoitetaan kahta keskusta Simojoen sähköaseman lähelle.

Miksi juuri Suomi? ”Datakeskukset tulevat Suomeen kustannusten takia”, Manner sanoi Ylelle. Rakennusteollisuus RT arvioi 7. lokakuuta, että mahdollisia datakeskusinvestointeja on seuraavalle vuosikymmenelle yli 320 miljardin euron edestä. Kaikki hankkeet eivät toteudu. Kuntakohtainen katsaus on jutussa 145 datakeskusta Suomeen – mitä käy sähkölaskullesi.

Googlen hakkuut Muhoksella ja Kajaanissa

Muhoksen Leppiniemessä metsää on hakattu noin 330 hehtaarilta. Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA on pakollinen, kun yli 200 yhtenäistä hehtaaria metsää otetaan uuteen käyttöön. Kajaanin Otanmäessä hakattu ala jäi Ylen mukaan hieman alle 200 hehtaarin.

Googlen suomalainen hankeyhtiö Tuike Finland ilmoitti hakkuista jo maaliskuussa. Lupa- ja valvontavirasto neuvoi toukokuussa Muhosta olemaan myöntämättä maisematyölupaa ennen YVA:n valmistumista. Työt jatkuivat silti rakentamislain 109 pykälän nojalla, sillä se sallii tietyt valmistelevat työt ennen rakennuslupaa. Vaiheet on käyty läpi kuukausi kuukaudelta jutussa Virasto varoitti, Googlen hakkuut jatkuivat silti.

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen ei jättänyt Ylelle tulkinnanvaraa: ”Google on rikkonut molemmilla paikkakunnilla lakia, joka sääntelee Suomessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.” Google kiistää toimineensa lainvastaisesti, eikä mikään viranomainen ole päätöksellään todennut rikkomusta.

Virasto määräsi 6. lokakuuta esityöt keskeytettäviksi siihen asti, kunnes YVA on valmis. Tuike Finland vastasi 12. lokakuuta keskeyttäneensä työt, mutta sanoi, että joitakin stabilointitöitä voidaan tarvita vielä 23. lokakuuta jälkeen. Mitä ne ovat, ei ole kerrottu. Keskeytyksen yksityiskohdat ovat jutussa Google keskeytti datakeskustyöt – mutta ei aivan kaikkia, ja tapauksen alku jutussa Google kaatoi 300 hehtaaria metsää – virasto selvittää.

Googlen Suomen-maajohtaja Antti Järvinen pyysi 13. lokakuuta anteeksi Ylen haastattelussa. Oulun poliisi tekee Muhoksen esitöistä esitutkintaa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala on todennut, ettei nykyinen YVA-laki mahdollista suoria sanktioita.

Tässä kohtaa Kärjen kolumnin huoli tulee ymmärrettäväksi. Toivo-ajatuspajan kyselyssä 72 prosenttia suomalaisista hyväksyi datakeskukset sillä ehdolla, että rakentaja investoi myös sähköntuotantoon. Hyväksyntä on siis valmiiksi ehdollista. Jos yksi suuri hanke näyttää kiertävän sääntöjä, kunnanvaltuustot ja asukkaat lukevat seuraavankin hakemuksen todennäköisesti tarkemmin.

Mitä datakeskukset tekevät sähkölaskulle?

Manner arvioi Ylelle, että Microsoftin neljä suunniteltua keskusta tarvitsisivat täydellä teholla saman verran sähköä kuin noin 2,2 miljoonaa suomalaista. Hänen mukaansa ne voisivat nostaa koko maan sähkönkulutusta noin kymmenellä prosentilla. Laskelman pohjatietoja Yle ei julkaissut. Irlannissa datakeskukset kuluttavat jo lähes yhtä paljon sähköä kuin kotitaloudet.

Kotitalouden kannalta ratkaisee, kasvaako kulutus tuotantoa nopeammin. Jos kasvaa, pörssisähkön hinta nousee ensimmäisenä kylminä ja tyyninä päivinä, kun tuulivoimaa on vähän ja kysyntä on suurimmillaan. Pörssisähkösopimuksen tehnyt huomaa sen heti, kiinteän hinnan maksaja vasta sopimuksen uusiutuessa. ”Ei nämä datakeskukset tuo mitään ydinvoimatuotantoa mukanaan”, Manner sanoi.

Fingridin mukaan sähköverkkoon jonottaa noin viisi gigawattia datakeskushankkeita. Työ- ja elinkeinoministeriön syyskuun lopussa julkaisema sähkömarkkinalain muutosluonnos toisi alueille, joilla kapasiteettia on niukasti, etusijamenettelyn. Kotitaloudet ja yhteiskunnan kriittiset toiminnot olisivat jonossa ensimmäisinä, ja suuret käyttäjät ohjattaisiin alueille, joilla verkossa on tilaa. Luonnos on lausunnolla eikä ole vielä laki.

Fingridin asiakkuuksista ja kantaverkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo tukee uudistusta. ”Etusijamenettelylle on selvä ja kiireellinen tarve”, hän sanoi yhtiön tiedotteessa 9. lokakuuta. Talouselämän mukaan luonnos on suututtanut alan, ja Ylen mukaan uudet hankkeet voivat siirtymävaiheessa viivästyä jopa vuodella. Lisää jutuissa Konesalit sähköjonon perälle – lakiluonnos suututti alan ja Suomeen jonottaa 5 gigawattia konesaleja – kuka saa lämmön.

Kuka saa datakeskuksen hukkalämmön?

EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa yli yhden megawatin datakeskukset hyödyntämään hukkalämpönsä, ellei se ole teknisesti tai taloudellisesti mahdotonta. Suomessa velvoitetta hoitaa Energiavirasto. Poikkeus on väljä. Velvoite ei siis takaa, että lämpö päätyy kenenkään patteriin.

Este on fysiikassa. Jäähdytysvesi on vain muutamia kymmeniä asteita, mutta kaukolämmön pitää kovilla pakkasilla olla selvästi yli 60-asteista. Väliin tarvitaan lämpöpumppu ja putki lämmön käyttäjille. ”Se on kuin valtava jääkaappi”, Manner kuvaa datakeskusta.

Toimiviakin esimerkkejä on. Microsoftin Espoon keskus syöttää lämpöä Fortumin kaukolämpöverkkoon, Mäntsälän datakeskus lämmittää jo koteja ja Google tekee Haminassa yhteistyötä Haminan Energian kanssa. Suurin rajoite on mittakaava, sillä pienen kunnan verkko ei pysty ottamaan vastaan kaikkea lämpöä, jota iso keskus tuottaa. Julkisten lähteiden perusteella Muhoksella tai Kajaanissa ei ole lämmönmyyntisopimusta paikallisen energiayhtiön kanssa.

Kaukolämpöasiakkaalle datakeskus voi olla hyvä uutinen, jos energiayhtiö korvaa ostolämmöllä polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Yksikään yhtiö ei kuitenkaan ole julkaissut euromääräistä arviota hintavaikutuksesta. Jos lakiluonnos ohjaa suuria käyttäjiä uusille alueille, myös lämpöä odottavien kuntien lista voi muuttua. Tarkemmin jutussa Datakeskuksen hukkalämpö: kuka saa lämmön ja kuka maksaa?

Mitä seuraavaksi kannattaa seurata

Lokakuun 23. päivänä umpeutuu kaksi asiaa. Silloin Googlen esitöiden pitää olla keskeytetty, ja samana päivänä Fingrid kertoo asiakkailleen webinaarissa uusista liittämisperiaatteista. Sen jälkeen tilannetta ohjaavat hallituksen esitys sähkömarkkinalaista ja datakeskusrekisteri, jonka lausuntokierros päättyi 2. lokakuuta.

Rekisteri voi osoittautua näistä tärkeimmäksi. Kun Mannerin kaipaama kokonaiskuva vihdoin syntyy, kunnat ja energiayhtiöt näkevät, mitkä 145 hankkeesta ovat todellisia ja mitkä ovat olemassa vain paperilla. Vasta sitten voi laskea, paljonko sähköä oikeasti tarvitaan ja montako kotia hukkalämmöllä voisi lämmittää.