Norjalainen 1X aloitti NEO:n ennakkomyynnin
Norjalainen humanoidirobottiyhtiö 1X avasi tällä viikolla kuluttajille suunnatun NEO-robotin ennakkomyynnin. 200 dollarin varausmaksu lukitsee paikan jonossa, ja kokonaishinta on 20 000 dollaria. Vaihtoehtoisesti laitteen voi vuokrata 499 dollarilla kuussa. Ensimmäiset toimitukset saavat yhdysvaltalaiset kodit vuonna 2026, muut markkinat – Suomi mukaan lukien – joutuvat odottamaan vähintään vuoteen 2027.
OpenAI:n rahoittama yhtiö on aiemmin tunnettu teollisuusrobotti EVE:stä. NEO on sen ensimmäinen suoraan kuluttajille kohdistettu tuote, ja samalla yksi ensimmäisistä humanoidiroboteista, joka kävelee teollisuushallien ulkopuolelle.
Tekniset luvut näyttävät hyviltä paperilla
Spesifikaatiot ovat humanoidirobotille epätavallisia. NEO painaa noin 30 kilogrammaa eli puolet vähemmän kuin Tesla Optimus Gen 2. Pituutta on 168 senttimetriä. Nostokyky yltää 70 kilogrammaan, kantaminen tasaisella 25 kilogrammaan. Käytössä äänitaso on 22 desibeliä, mikä on hiljaisempi kuin moderni jääkaappi.
Erityispiirre on pehmeä runko. 1X käyttää patentoitua jännikäyttöä (Tendon Drive), joka jäljittelee ihmislihasten toimintaa. Optimuksen jäykät sähkömekaaniset toimilaitteet on suunniteltu tehtaisiin, NEO:n pehmeä rakenne taas perheen lähelle. Iskutilanteessa robotti antaa myöten sen sijaan, että rikkoisi huonekalun tai murtaisi sormen.
Käsiin on rakennettu 22 vapausastetta kumpaankin, eli yhteensä 44 ylävartalolle. Tämä mahdollistaa esimerkiksi nappien kiinnittämisen tai keittiöveitsen käytön, ainakin teoriassa. Akkukesto jää kuitenkin neljään tuntiin, kun Optimus tähtää 6–8 tuntiin teollisuusvuoroissa. Figuren uusin malli 02 painaa enemmän mutta nostaa vähemmän, joten paperilla NEO johtaa keveys-tehosuhteessa.
Hinta on tarkoituksellinen, silti epärealistinen
20 000 dollaria on vähemmän kuin BMW:n 1-sarja. Kuukausimaksu 499 dollaria vastaa keskimääräistä auton osamaksua. Vertailun vuoksi: Boston Dynamicsin Spot-robottikoira maksaa 75 000 dollaria, ja se osaa lähinnä kävellä ja ottaa videokuvaa. NEO siis lupaa enemmän halvemmalla.
Hinnoittelu on kuitenkin enemmän markkinointistrateginen kuin teknologinen valinta. NEO ei ole vielä autonominen. 1X myöntää itse, että moni tehtävä vaatii alkuvaiheessa ihmiskäyttäjän etäohjausta: yhtiön omat kouluttajat operoivat robottia kotonasi pyydettäessä. Käytännössä ostat keskeneräisen beetatuotteen ja maksat siitä, että saat osallistua sen kouluttamiseen.
Yksityisyyden kannalta tämä on ongelmallinen lähtökohta. 1X mainostaa “no go” -alueita ja kasvojen sumennusta, mutta etäohjaaja näkee silti merkittävän osan kodista. Suomalaiselle kuluttajalle GDPR-kysymykset ja datan siirto Yhdysvaltoihin nousevat heti pöydälle.
Suomalaiset humanoidit ovat jo myynnissä
Markkina ei ole tyhjä Suomessakaan. Probot Oy aloitti tämän vuoden alussa kiinalaisen Unitreen G1-humanoidirobotin myynnin Suomeen. Yle uutisoi keväällä, että ensimmäiset laitteet on jo myyty kotimaisille asiakkaille. Hinta liikkuu 20 000 ja 130 000 euron välillä varustelusta riippuen. G1 osaa kävellä kahdella jalalla ja käsitellä esineitä, mutta varsinaista kotitaloustyötä siltä ei voi vielä odottaa.
VTT tutkii älykästä robotiikkaa pääosin teollisuussovelluksissa, ja sen julkaisut viime vuosilta käsittelevät myös ikääntyvän väestön avustamista kotioloissa. Realistinen aikataulu kotihumanoideille on VTT:n omienkin arvioiden mukaan vielä vuosien päässä. Pyysin VTT:n robotiikkaryhmältä kommenttia NEO:n spesifikaatioista, mutta vastausta ei ehtinyt tähän juttuun. Päivitän tekstin tarvittaessa.
Mitä keskiverto suomalaiskoti hyötyisi?
Käytännön hyöty arkikodissa on tällä hetkellä rajallinen. NEO:n esitellyt taitoluettelot kuten “ovien avaaminen vieraille” ja “valojen sammuttaminen yöllä” ovat tehtäviä, joihin riittää 50 euron älykytkin tai puheohjaus. Aito apu pyykinviikkauksessa, ruoanlaitossa tai vanhuksen avustamisessa wc-käynnillä on yhä tutkimusvaihe.
Suomalaisen kotitalouden mediaanitulot eivät kanna 20 000 dollarin investointia laitteeseen, joka osaa lähinnä kävellä huoneesta toiseen. Ikääntyvä väestö, jota Suomessa usein nostetaan kotirobotiikan kohdeyleisöksi, on hintaherkkä eikä halua etäohjattua kameraa olohuoneeseen. Kohdeyleisö rajautuu siis varakkaisiin teknologiaharrastajiin, jotka haluavat nähdä, mihin laite kykenee vuonna 2027.
NEO:n julkistus on silti merkittävä rajakohta: ensimmäistä kertaa humanoidirobotti kävelee teollisuudesta kuluttajamarkkinoille hintapisteessä, joka ei ole täysin absurdi. Polttavin kysymys ei ole, milloin laite osaa silittää paidan, vaan kuka kantaa vastuun, kun ensimmäinen NEO kaataa lapsen rappusissa. Siihen ei valmistajan markkinointimateriaali vastaa.
