Turun Itäharjun teollisuusalueella kävelee koira, joka keinahtelee askeltensa tahdissa. Ensisilmäyksellä voisi luulla, että jokin on vialla. Ei ole. Turun yliopiston laboratorioinsinööri Teemu Saukkio on antanut koirarobotille nimen Tatu, ja sen heilunta on suunniteltu.
Ylen jutussa Tatun kerrotaan muistuttavan etäisesti lonkkavikaista mäyräkoiraa. Vertaus koskee kävelytyyliä, eikä robotissa ole vikaa. Saukkion mukaan Tatusta yritetään tehdä dynaaminen, ja heilumisen ansiosta se näyttää ulkoisestikin enemmän lemmikiltä.
“Tatu on kanssakäymiseen suunniteltu seuralainen.”
Miksi robotin pitäisi liikkua kuin eläin?
Saukkio on erikoistunut kognitiiviseen robotiikkaan. Alalla robotteja pyritään tuomaan mahdollisimman lähelle eläimiä siinä, miten ne liikkuvat, aistivat, oppivat ja käyttäytyvät. Tavoitteena ovat koneet, jotka mukautuvat ympäristöönsä, oppivat kokemuksistaan ja kehittävät omia toimintatapojaan.
Tatua opetetaan havainnoimaan ympäristöään ja reagoimaan siihen samalla tavalla kuin lemmikki. Saukkio suunnittelee sitä seuralais- tai hoivarobotiksi. Ylelle hän antaa arkisen esimerkin: ”Tai menet kauppaan ja haluat löytää tarjoustuotteen. Koira näyttää, missä se on.”
Ajatus on helppo ymmärtää. Jäykästi ja mekaanisesti liikkuva laite tuntuu työkalulta. Eläimen tavoin liikkuva kone taas tuntuu enemmän olennolta, jonka kanssa voi asioida. Hoivatyössä ja asiakaspalvelussa ero voi ratkaista, otetaanko robotti käyttöön vai jätetäänkö se nurkkaan.
Hoivaan, pelloille ja kauppoihin
Kauppaesimerkki ei ole kaukaa haettu. Robotteja on nähty jo suomalaisissa ruokakaupoissa, ja AI Suomi on koonnut niistä oppaan Alepan ja S-marketin roboteista. Turussa tavoitellaan konetta, joka huomaa asiakkaan ja osaa olla tämän kanssa luontevasti tekemisissä.
Ryhmää johtava professori Tomi Westerlund katsoo asiaa laajemmin. Hän vetää yliopiston Turku Intelligent Embedded and Robotics Systems -tutkimusryhmää (TIERS). ”Hoivarobotiikassa on paljon tarvetta”, hän sanoo Ylelle. Westerlundin mukaan robotiikka voi parantaa tuottavuutta myös maataloudessa ja teollisuudessa. Ryhmä haluaa, että robotit toimisivat itsenäisemmin, ja yksi lähtökohdista on fyysisen tekoälyn kehittäminen.
Mitä fyysinen tekoäly tarkoittaa?
Fyysisellä tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyä, joka toimii todellisessa maailmassa robotin tai muun laitteen kautta. Se havaitsee ympäristöään antureilla, tekee päätöksiä ja liikkuu niiden mukaan. Kielimalli käsittelee tekstiä, mutta robotin on pärjättävä painovoiman, epätasaisen maaston ja arvaamattomien ihmisten kanssa.
Drooni, joka lentää kuin lintu
Tatu ei ole ryhmän ainoa kone, jonka mallina on eläin. Yliopistossa suunnitellaan myös ilmarobottia, joka lentäisi linnun tavoin siipiään räpyttäen. Tavoitteena on liitäminen ja pehmeämpi lento, ja tällainen laite olisi tavallista droonia hiljaisempi.
Ääni ei ole ainoa syy. Pörisevä drooni voi nykyään tuntua uhkaavalta, jopa pelottavalta. Yliopistossa arvioidaan, että siipiä räpyttelevä ilmarobotti koettaisiin psykologisesti toisin.
Valmista ei vielä ole. ”Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta toteutus on vasta alussa”, Saukkio kertoo. Mekaaninen suunnittelu on alkuvaiheessa, eikä vielä tiedetä, miten räpyttelevä robotti saataisiin toimimaan kunnolla ja käyttökelpoiseksi. Saukkio ei silti ole luopumassa ajatuksesta: ”Hankala tutkimusalue, mutta potentiaalia siinä on.”
Omaa osaamista kiinalaisten robottien rinnalle
Robotiikan ja autonomisten järjestelmien tutkimus- ja testausyksikössä droonikokeita voi tehdä isossa hallissa ympäri vuoden. Ulkona maarobotit joutuvat luonnolliseen ympäristöön, jossa niiden on vaikea liikkua. ”Näitä haasteita ratkaistaan tällä testialueella ulkona”, Westerlund sanoo.
Yksikössä rakennetaan kahta omaa robottialustaa. Ryhmä tutkii myös, miten robotit toimivat yhdessä. Viimeksi kokonainen robottijoukko teki tutkimusta Oulankajoella Kuusamossa.
Omalle kehitystyölle on syynsä. Suurin osa koiraroboteista on kiinalaisia, ja yliopistossa pidetään tärkeänä, että Suomessa osataan itse kehittää ja ylläpitää autonomisia järjestelmiä. Kun robotteja alkaa ilmestyä hoivakoteihin, pelloille ja tehtaisiin, on yhä tärkeämpää tietää, kuka hallitsee niiden ohjelmistoja ja huoltoa.
Tatu ei vielä opasta ketään maitohyllylle. Sen heiluva askel kertoo silti, mitä palvelurobotilta tulevaisuudessa odotetaan: tehtävän suorittamisen lisäksi sen on tultava toimeen ihmisten kanssa niin, ettei kukaan säikähdä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.