Figure hylkäsi OpenAI:n – 'saimme hyvin vähän arvoa'

Robotiikkayhtiö Figuren toimitusjohtaja Brett Adcock tiesi, että yhteistyö OpenAI:n kanssa oli ohi, kun Sam Altman soitti kertoakseen OpenAI:n omista robotiikkasuunnitelmista.

"Sanoin vain: tämä on ohi, häipykää", Adcock kertoi maaliskuun lopussa julkaistussa haastattelussa.

Kumppanuus alkoi näyttävästi vuonna 2024 osana Figuren 675 miljoonan dollarin rahoituskierrosta, jonka OpenAI oli mukana johtamassa. Yhtiön arvo nousi tuolloin 2,6 miljardiin dollariin. Lupaus oli iso: OpenAI:n kielimalliosaaminen yhdistettynä Figuren robotiikkaan. Käytännössä yhteistyö tuotti Adcockin mukaan "hyvin vähän" konkreettista teknistä arvoa, ja koko sopimus päättyi alle vuodessa.

Eron taustalla on paitsi strateginen erimielisyys, myös syvempi tekninen tosiasia. Robotiikkatekoäly vaatii aivan eri lähestymistapaa kuin kielimalleihin perustuva keskustelutekoäly.

Miksi kielimalli ei riitä robotille

Kielimalli voi käyttää vastauksensa pohtimiseen sekunteja tai jopa minuutteja ilman seurauksia. Robotti ei voi. Humanoidirobotti, joka pysähtyy miettimään seuraavaa liikettään, kaatuu.

Tämä ero selittää, miksi OpenAI:n tiimillä oli vaikeuksia tuottaa arvoa Figurelle. Kielimallien kehittäminen tapahtuu palvelimilla ja tietokoneiden äärellä, mutta robotiikka vaatii fyysistä läsnäoloa, päivittäistä testausta ja iterointia oikean robotin kanssa. Adcockin mukaan OpenAI:n tiimi ei onnistunut ylläpitämään tarvittavaa läsnäoloa Figuren toimistolla.

Kumppanuus aiheutti myös rekrytointiongelmia. Työnhakijat olettivat, että Figure hoitaa pelkän laitteiston ja OpenAI kaiken tekoälyn. Adcockin mukaan todellisuus oli päinvastainen: Figuren oma tiimi, johon kuuluu entisiä Google DeepMindin tutkijoita, rakensi robotiikkatekoälyn ytimen alusta asti.

Suurin ongelma oli kuitenkin tiedon suunta. Adcock kertoi, että kumppanuudessa tietoa virtasi tavalla, joka hyödytti OpenAI:ta enemmän kuin Figurea. Käytännössä Figure opetti OpenAI:lle robottien oppimista saamatta vastineeksi juuri mitään.

Helix – robottiaivo, joka korvasi OpenAI:n

Figure ei jäänyt tyhjän päälle. Yhtiö kehitti oman Helix-järjestelmän, joka on niin kutsuttu VLA-malli eli Vision-Language-Action-malli. Se yhdistää näköhavainnon, kielen ymmärtämisen ja fyysisen toiminnan yhteen arkkitehtuuriin.

Helixin rakenne jakautuu kahteen tasoon. Hidas järjestelmä tulkitsee ympäristöä ja puhetta 7–9 kertaa sekunnissa. Nopea järjestelmä muuttaa tulkinnat tarkoiksi fyysisiksi liikkeiksi 200 kertaa sekunnissa. Kaksitasoinen lähestymistapa ratkaisee ongelman, johon pelkkä kielimalli ei kykene: reaaliaikaisen ja tarkan kehonhallinnan.

Adcock tiivisti asian suorasanaisesti: kielimallit ovat robotiikassa "pienin pala palapeliä".

Helix ei ole pelkkä laboratorioesittely. Figuren Figure 02 -robotti on työskennellyt BMW:n Spartanburgin tehtaalla kymmenen kuukautta ja osallistunut yli 30 000 BMW X3:n tuotantoon. Robotti teki viiden päivän viikkoja kymmenen tunnin vuoroissa ja siirsi yli 90 000 komponenttia. BMW ilmoitti helmikuussa 2026 laajentavansa humanoidirobottien käyttöä Leipzigin tehtaalleen, mikä tekee siitä ensimmäisen eurooppalaisen autotehtaan, jossa humanoidirobotit osallistuvat tuotantoon.

Robotiikan uusi kilpailuasetelma

OpenAI ei jäänyt toimettomaksi eron jälkeen. Yhtiö on perustanut oman robotiikkatiimin, hakenut tavaramerkkejä humanoidiroboteille ja ylläpitää sijoituksia robotiikkayrityksiin kuten norjalaiseen 1X:ään. Altmanin viesti on selvä: OpenAI aikoo olla mukana myös fyysisessä maailmassa.

Kilpailu kiristyy joka suunnasta. Tesla kehittää Optimus-humanoidia kaupalliseen käyttöön, ja 1X suunnittelee kotikäyttöön tarkoitettua robottia 20 000 dollarin hintaan. Robotiikkamarkkinoiden arvo voi yltää biljooniin dollareihin vuosikymmenen loppuun mennessä, mikä selittää alan kiivaan kilpailun.

Figuren ja OpenAI:n ero kertoo alan syvemmästä jakolinjasta. Keskustelutekoäly ja robotiikkatekoäly ovat eri lajeja, ja yritys hallita molempia samasta organisaatiosta on osoittautunut vaikeaksi. BMW:n kaltaiset teollisuusjätit tekevät valintansa tulosten perusteella, ja Figuren 30 000 auton näyttö puhuu puolestaan. Se, kumpi lähestymistapa voittaa tehtaiden ja varastojen lattioilla, ratkeaa seuraavien vuosien aikana käytännössä, ei markkinointipuheissa.