OpenAI palasi robotteihin – kohteena datakeskustyömaat

Kielimalleista takaisin laitteisiin

OpenAI ilmoitti 31. toukokuuta 2026 perustavansa robotiikkadivisioonan. Toimitusjohtaja Sam Altman kertoi X:ssä, että yhtiö palkkaa laitteisto-, järjestelmä- ja koneoppimisinsinöörejä. Julkiseen hakuun avautui noin tusina laitteistoroolia. Kyse ei ole sivuprojektista vaan suunnasta, jonka Altman on nostanut yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden joukkoon.

Divisioonan lähitavoite on käytännönläheinen. Ensimmäisten robottien on määrä tukea työntekijöitä, jotka rakentavat datakeskuksia, sähköverkkoja ja tehtaita. Juuri tätä infrastruktuuria tekoälyn laskentakapasiteetin kasvu vaatii. OpenAI siis rakentaisi koneita, jotka rakentavat tekoälyn tarvitseman fyysisen perustan.

Toinen yritys robotiikkaan

OpenAI:lle robotit eivät ole uusi aihe. Yhtiön Dactyl-projekti opetti robottikäden ratkaisemaan Rubikin kuution yhdellä kädellä vuonna 2019. Robotiikkatiimi kuitenkin hajotettiin 2021, kun voimavarat suunnattiin kielimalleihin. Sen jälkeen OpenAI pysyi mukana sijoittajana: se johti 1X Technologiesin 23,5 miljoonan dollarin kierrosta 2023 ja osallistui Figure AI:n 675 miljoonan rahoitukseen Microsoftin, Nvidian ja Jeff Bezosin rinnalla.

Yhteistyö Figuren kanssa päättyi helmikuussa 2025. Myös laitteistojohto on vaihtunut: Metalta marraskuussa 2024 tullut Caitlin Kalinowski erosi maaliskuussa 2026. Nyt tehtävät täytetään uudelleen, mikä kertoo, että divisioonaa rakennetaan käytännössä alusta.

Optimus odottaa, OpenAI vasta palkkaa

Asemointi osuu suoraan Teslan Optimuksen kanssa. Tesla valmistelee humanoidinsa V3-version massatuotannon käynnistämistä ja on esitellyt robotin tehdastyön apurina. OpenAI:lla ei sen sijaan ole vielä esiteltävää laitetta, vaan avoimia työpaikkoja. Ero on selvä: toisella on tuotantolinja näköpiirissä, toisella rekrytointi-ilmoitus.

Kilpailu ei silti ole vain kahden yhtiön asia. Sekä Tesla ja OpenAI että Figure ja 1X tähtäävät samaan pisteeseen: humanoidiin, joka tekee fyysistä työtä siellä, missä työvoimasta on pulaa. OpenAI:n etu on ohjelmisto- ja mallipuoli, jossa se on jo vahva. Heikkous on laitteisto, jonka takana Teslalla on vuosien autotuotanto.

Miksi tämä koskee Suomea

Datakeskusrakentaminen kiihtyy Suomessa. Kylmä ilmasto, vakaa sähköverkko ja hukkalämmön hyödyntäminen ovat houkutelleet hankkeita, ja uusia keskuksia suunnitellaan eri puolille maata. Jos robotit alkavat oikeasti tehdä osan työmaan tehtävistä, se osuu juuri tähän kasvavaan rakentamiseen.

Käytännössä robotisoitu rakentaminen siirtäisi osan raskaista ja toistuvista työvaiheista koneille. Suomen rakennusalaa vaivaa työvoimapula, joten kysyntää apukäsille riittäisi. Samalla se nostaa kysymyksiä työpaikoista sekä siitä, kuka koneet omistaa ja huoltaa. Ne ovat päätöksiä, jotka tehdään täällä, ei Piilaaksossa.

OpenAI:n siirto kertoo laajemmasta suunnasta: tekoäly-yhtiöt eivät enää tyydy ruutuun, vaan haluavat koneidensa liikkuvan fyysisessä maailmassa. Toistaiseksi divisioona on kuitenkin lista työpaikkoja ja Altmanin viesti. Ero puheen ja työmaalla seisovan robotin välillä mitataan vasta seuraavina vuosina.