Metsä Groupin tehtaalla hitaasti pyörivän koneen laakeri oli alkanut vaurioitua. Kiinteisiin hälytysrajoihin perustuva valvontajärjestelmä ei reagoinut, koska värähtely pysyi sallitun rajan alapuolella.
Vian huomasi helsinkiläisen Rotomaten tekoäly. Metsä Groupin kunnonvalvonnan asiantuntija Petri Sillanpää kertoo Rotomaten verkkosivuilla julkaistussa asiakaslausunnossa, että järjestelmä analysoi lähes tuhat värähtelysignaalia 10–15 minuutissa ja löysi kehittyvän laakerivian, jonka kynnysarvoihin perustuva valvonta oli ohittanut.
Vuonna 2024 perustettu Rotomate on kertonut ratkaisustaan myös Tekniikka&Taloudelle. Yhtiön asiakkaita ovat Metsä Groupin lisäksi terästä valmistava SSAB ja kuparia jalostava Aurubis.
“Kun jotain tulee vastaan, kysyn tekoälykollegalta suoraan, mihin havainto perustuu ja kuinka kiireellinen se on.”
Hälytysraja on huono työkalu
Paperitehtaassa tai terästehtaassa pyörii tuhansia pumppuja, puhaltimia, moottoreita ja teloja. Monessa niistä on jo värähtelyanturi, joka mittaa koneen tärinää jatkuvasti. Kun laakeri kuluu tai akseli lähtee epätasapainoon, tärinä muuttuu usein viikkoja ennen kuin kone hajoaa.
Ennakoivassa huollossa tuo muutos pyritään huomaamaan ajoissa. Silloin laakeri voidaan vaihtaa suunnitellussa huoltoseisokissa sen sijaan, että linja pysähtyy yllättäen kesken tuotannon. Prosessiteollisuudessa yllättävä seisokki tarkoittaa menetettyä tuotantoa, kiireellisiä varaosatilauksia ja joskus vaarallisia tilanteita.
Perinteinen tapa on asettaa jokaiselle mittaukselle hälytysraja. Rotomaten teknologiajohtaja Jesse Miettinen kuvaa yhtiön blogissa ongelmaa niin, että insinöörit elävät kahden huonon lopputuloksen välissä. Tiukka raja tuottaa turhia hälytyksiä, jotka vievät asiantuntijoiden aikaa. Löysä raja päästää vikoja läpi. Hitaasti pyörivissä koneissa vian merkit ovat lisäksi heikkoja, joten ne jäävät helposti rajan alle.
Dataa on, tulkitsijoita ei
Rotomate ei asenna uusia antureita. Sen järjestelmä kytketään tehtaan olemassa oleviin värähtelyantureihin sekä kunnossapidon ja toiminnanohjauksen järjestelmiin. Tekoäly yhdistää mittausdatan, tiedot koneen rakenteesta ja tunnetut vikamallit ja kertoo, mikä kone vaatii huomiota, miksi ja mitä pitäisi tehdä.
Syyskuussa yhtiö lisäsi palveluun keskustelukäyttöliittymän. Kunnossapitäjä voi kysyä koneen kunnosta omin sanoin ja saa vastaukseksi analyysin, huoltosuosituksen ja perustelut, joita voi tarkistaa spektreistä ja trendikuvaajista.
Toimitusjohtaja Mikko Kuusiston mukaan teollisuuden kunnonvalvontaa jarruttaa ihmisten huomion riittämättömyys, ei datan puute. Kesäkuun rahoitustiedotteessa hän perusteli yhtiön syntyä näin.
“Rakensimme Rotomaten skaalaamaan tätä asiantuntemusta, jotta jokainen tehdas voi toimia ajantasaisimman datan perusteella ympäri vuorokauden.”
Luvut ovat yhtiön omia
Rotomate kertoo verkkosivuillaan, että asiakkaat käyttävät 83 prosenttia vähemmän aikaa manuaaliseen valvontaan. ETN:lle syyskuussa yhtiö puhui jopa 87 prosentin säästöstä. Tuotannon parannukseksi yhtiö ilmoittaa jopa kahdeksan prosenttia ja kertoo luvun perustuvan sisäiseen analyysiin ja vertailuihin. Asiakkaiden toimipaikkojen yhteenlasketuksi vuosituotannoksi yhtiö ilmoittaa yli 35 miljardia euroa. Lukuja ei ole vahvistettu riippumattomasti.
Kasvuyrityksen ensimmäinen ulkopuolinen rahoituskierros, joka kerätään usein ennen kuin tuotteella on paljon asiakkaita tai liikevaihtoa.
Spektri
Kuvaaja, joka jakaa koneen tärinän eri taajuuksiin. Siitä asiantuntija voi tunnistaa, mistä osasta, kuten laakerista tai akselista, poikkeava tärinä on peräisin.
Asiakkaat puhuvat vain yhtiön sivuilla
SSAB:n kehityspäällikkö Mikko Koskela toteaa Rotomaten sivuilla, että tekoäly tukee jo hänen tiimiään valituilla toimipaikoilla. Aurubiksen kunnossapidon suunnittelija Topias Rostedt kertoo, että yhtiössä seurataan vikoja jo Rotomaten avulla.
Muuta asiakkaat eivät ole julkisesti kertoneet. Metsä Group ja SSAB eivät ole kommentoineet yhteistyötä julkisuudessa Rotomaten julkaisemia asiakaslausuntoja laajemmin. Auki on esimerkiksi se, kuinka monella tehtaalla järjestelmä on käytössä, montako vikaa se on löytänyt ja mitä löydökset ovat säästäneet euroissa.
Kvanted johti 2,1 miljoonan kierrosta
Rotomate keräsi kesäkuussa 2,1 miljoonan euron pre-seed-rahoituksen. Kierrosta johti teollisuusteknologiaan erikoistunut Kvanted, ja mukana olivat Robin Capital, Angel Invest ja Accelin scout-ohjelma. Business Finland myönsi yhtiölle tekoälyn kehitysavustuksen.
Kvantedin osakas Eerik Paasikivi sanoi tiedotteessa, että Rotomate ratkaisee pullonkaulan skaalaamalla asiantuntijatason päättelyn jokaiseen tehtaan koneeseen. Rahat menevät tuotekehitykseen, kansainvälistymiseen ja kymmenen hengen tiimin kasvattamiseen.
Kuka huomaa, mitä tekoäly ei näe?
Rotomate korostaa, että huoltopäätökset tekee edelleen ihminen. Tavoite on, että yksi värähtelyanalyytikko ehtii valvoa nykyistä useampaa konetta. Suomen prosessiteollisuudelle tällä on merkitystä, koska datan tulkitsijoita on vähän ja heidän ajastaan kilpailevat kaikki tehtaat. Kun tehdas välttää yllättävän seisokin, se näkyy myös toimitusvarmuutena ja työpaikkojen pysyvyytenä paikkakunnalla.
Samalla vastuu siirtyy huomaamatta. Jos kunnossapitäjä alkaa luottaa siihen, että tekoäly on käynyt kaikki tuhat signaalia läpi, hän katsoo itse harvempaa. Siksi perustelujen näyttäminen painaa enemmän kuin itse hälytys. Metsä Groupin laakeritapaus osoittaa, että järjestelmä voi nähdä enemmän kuin hälytysraja. Yhtä tärkeää olisi tietää, mitä se on jättänyt näkemättä, eikä sellaista lukua ole vielä julkaistu.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
