330 tekoäly-insinööriä Pentagonille: emme taivu

Avoin kirje haastaa Pentagonin taktiikan

Yli 330 Googlen ja OpenAI:n työntekijää allekirjoitti torstaina avoimen kirjeen nimeltä We Will Not Be Divided. Kirjeessä he asettuvat Anthropicin tueksi yhtiön kieltäytyessä Pentagonin vaatimuksista. Allekirjoittajia kertyi yli 300 Googlelta ja runsaat 60 OpenAI:lta, osa nimettömänä.

Kuten AI Suomi uutisoi aiemmin tällä viikolla, Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei on kieltäytynyt poistamasta Pentagon-sopimuksestaan kahta reunaehtoa: tekoälyä ei saa käyttää amerikkalaisten massavalvontaan eikä täysin autonomisiin aseisiin. Puolustusministeri Pete Hegseth antoi yhtiölle aikaa perjantai-iltaan asti.

Nyt konflikti on laajentunut yksittäisen yhtiön rajanvedosta koko alan kannanotoksi. Kirjeen järjestäjät kertovat olevansa tavallisia kansalaisia eivätkä ole sidoksissa mihinkään tekoäly-yhtiöön, puolueeseen tai järjestöön.

Altman vetää samat rajat

OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman lähetti torstaina henkilöstölleen muistion, jossa hän asettaa samat reunaehdot kuin Amodei. "Tekoälyä ei pidä käyttää massavalvontaan tai autonomisiin tappaviin aseisiin, ja ihmisten on pysyttävä päätöksenteossa mukana korkean riskin tilanteissa. Nämä ovat meidän pääasialliset rajamme", Altman kirjoitti.

Lausunto painaa, koska OpenAI neuvottelee parhaillaan omaa Pentagon-sopimustaan. Altman myös kritisoi Pentagonin painostuskeinoja suoraan: hän totesi, ettei puolustusministeriön pitäisi uhkailla yhtiöitä puolustustuotantolailla.

Pentagonin vastaus Anthropicin kieltäytymiseen on ollut poikkeuksellisen kova. Puolustusministeriön tutkimus- ja kehitysalivaltiosihteeri Emil Michael kutsui Amodeita X:ssä "valehtelijaksi", jolla on "jumalakompleksi" ja joka haluaa "henkilökohtaisesti kontrolloida Yhdysvaltain armeijaa". Retoriikka on harvinaisen suorasanaista hallinnon ja yksityisen yrityksen välisessä kiistassa.

Pentagonilla on kolme painostuskeinoa: 200 miljoonan dollarin sopimuksen purkaminen, Anthropicin julistaminen toimitusketjuriskiksi sekä puolustustuotantolain käyttö yhtiön pakottamiseksi. Toimitusketjuriskiluokitus on tavallisesti varattu ulkomaisille uhkille kuten Huaweille, joten sen kohdistaminen yhdysvaltalaiseen tekoäly-yhtiöön olisi ennennäkemätöntä.

Amodei perusteli Anthropicin kantaa myös tekniikalla. Hänen mukaansa nykyiset tekoälymallit eivät ole riittävän luotettavia täysin autonomisiin asejärjestelmiin ilman ihmisvalvontaa. Googlen johto ei ole toistaiseksi kommentoinut kirjettä julkisesti.

Project Mavenista koko alan rintamaan

Googlen työntekijöiden aktivismi ei ole uutta. Vuonna 2018 yli 3 100 googlaajaa allekirjoitti kirjeen, jossa he vastustivat yhtiön osallistumista Project Maveniin, Pentagonin dronekuva-analyysihankkeeseen. Paine tehosi: Google vetäytyi lopulta sopimuksesta.

Ero vuoteen 2018 on kuitenkin selvä. Tuolloin protesti kohdistui yhteen yhtiöön ja yhteen sopimukseen. Nyt työntekijät vaativat koko alan yhteistä rintamaa yli kilpailijarajojen. "Toivomme, että johtajamme syrjäyttävät erimielisyytensä ja seisovat yhdessä kieltäytyäkseen puolustusministeriön nykyisistä vaatimuksista", kirjeessä todetaan.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun kilpailevien tekoäly-yhtiöiden työntekijät ovat toimineet yhdessä sotilasteknologiakysymyksessä. Autonomisten aseiden ja massavalvonnan rajat eivät ole enää yhtiökohtaista politiikkaa vaan koko ammattikunnan yhteinen arvokysymys.

Kuka lopulta päättää tekoälyn rajoista?

Anthropicin määräaika umpeutuu perjantaina kello 17.01 Yhdysvaltain itäistä aikaa. Jos yhtiö pitää linjansa, Pentagon voi purkaa sopimuksen ja leimata sen toimitusketjuriskiksi. Puolustustuotantolain käyttö yksityistä tekoäly-yhtiötä vastaan olisi kuitenkin ennennäkemätön askel, joka herättäisi oikeudellisia haasteita.

Seuraava ratkaiseva kysymys on, vetävätkö Google ja OpenAI samat rajat omissa neuvotteluissaan. Työntekijöiden kirje luo painetta siihen suuntaan, mutta yhtiöiden johto ei ole vielä sitoutunut julkisesti. Altmanin muistio on lupaus omalle henkilöstölle, ei vielä virallinen kanta neuvottelupöytään.

Tavalliselle ihmiselle kiistassa on kyse perustavanlaatuisesta kysymyksestä: kuka päättää, mihin tekoälyä saa käyttää? Jos Pentagon onnistuu painostamaan yhtiöt luopumaan turvallisuusrajoituksistaan, se asettaa ennakkotapauksen, joka ulottuu pitkälle sotateknologiaa laajemmalle.