Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang julkaisi 24. heinäkuuta kirjeen, jonka viesti Washingtoniin on yksinkertainen: älkää rajoittako ladattavia tekoälymalleja. Ensimmäisessä versiossa allekirjoittajia oli 25, kärjessä Nvidia, Microsoft ja Meta.
Vuorokautta myöhemmin nimiä oli 50. Listalle olivat ehtineet muun muassa OpenAI, Google, AMD, Cisco, Cloudflare, GitHub, Block ja mallien paikallisajosta tunnettu Ollama. Huangin ensimmäinen X-julkaisu ikinä keräsi 11 miljoonaa katselukertaa ja toimi käytännössä kirjeen jakelukanavana.
Kiinnostavin osa listaa on se, mikä siitä puuttuu. Anthropic ei allekirjoittanut. Ei myöskään Amazon, joka on Anthropicin suurin sijoittaja ja rakentaa sen kanssa laskentainfrastruktuuria. Kumpikaan ei ole selittänyt poissaoloaan.
Painokertoimet ovat mallin koko osaaminen
Painokertoimet ovat ne numeroarvot, jotka kielimalli on oppinut koulutuksen aikana. Ne ovat mallin osaaminen tiedostomuodossa. Kun painokertoimet julkaistaan avoimesti, kuka tahansa voi ladata mallin, ajaa sen omalla palvelimellaan, tutkia miten se toimii ja jatkokouluttaa sen omalla aineistollaan.
Vaihtoehto on suljettu malli, jota käytetään vain palveluntarjoajan rajapinnan kautta. Silloin data kulkee toimittajan konesaliin, hinnoittelu on toimittajan käsissä ja mallin voi vetää pois markkinoilta milloin tahansa.
Kirjeen ydinargumentti seuraa tästä. Avoimuus estää lukkiutumisen yhteen toimittajaan, ja osaamisen keskittyminen muutamaan yhtiöön luo yksittäisiä kaatumispisteitä koko talouteen. Se on argumentti, joka sopii yllättävän monelle eri syistä.
Avoin painokerroin ei ole sama kuin avoin lähdekoodi
Ladattavat painokertoimet tarkoittavat, että mallin voi ajaa ja muokata itse. Ne eivät tarkoita, että koulutusaineisto, koulutuskoodi tai lisenssiehdot olisivat vapaita. Moni avoimeksi kutsuttu malli tulee käyttörajoitusten kanssa, ja koulutusaineisto on lähes aina liikesalaisuus.
Anthropicin linja on vanha ja johdonmukainen
Anthropic ei ole kommentoinut poissaoloaan, mutta yhtiön julkinen kanta on ollut sama vuosia. Kerran julkaistuja painokertoimia ei voi kutsua takaisin. Jos mallista löytyy myöhemmin vakava väärinkäyttömahdollisuus, suljetun mallin voi korjata tai sulkea, ladatun mallin kopiot jäävät levyille ympäri maailmaa.
Toinen luenta on kaupallinen. Anthropic myy pääsyä huippumalleihinsa rajapinnan kautta, joten avoimet kilpailijat syövät suoraan sen liikevaihtoa. Selitys ontuu kuitenkin siltä osin, että OpenAI ja Google myyvät täsmälleen samalla tavalla ja allekirjoittivat silti. Google on lisäksi itse Anthropicin sijoittaja.
Valikoivuutta löytyy myös listan toiselta puolelta. Allekirjoittajat vaativat avoimuutta siinä kerroksessa, jossa niillä ei ole kilpailuetua, ja pitävät omat kruununjalokivensä kiinni. Nvidian CUDA-ohjelmisto ei ole avoin eikä ole avautumassa, vaikka yhtiö johtaa avoimien mallien kampanjaa.
“Aikaväli sen välillä, että kanta tulee näkyväksi ja että siitä tulee tungosta, mitataan nyt tunneissa.”
Euroopassa avoin malli on usein ainoa vaihtoehto
Suomalaiselle yritykselle, hyvinvointialueelle tai kunnalle kysymys ei ole ideologinen vaan käytännöllinen. Oman huippumallin kouluttaminen maksaa miljardeja, joten sellaista ei täältä tule. Ladattava malli maksaa palvelimen verran ja pysyy omassa konesalissa, mikä ratkaisee ison osan tietosuojaongelmista kerralla.
Sama koskee kieltä. Suomi on niin pieni kielialue, ettei yksikään suuri toimija optimoi malliaan sen takia. Käytännössä kunnolla suomea osaava malli syntyy ottamalla avoin pohjamalli ja jatkokouluttamalla se suomenkielisellä aineistolla. Ilman ladattavia painokertoimia sitä työtä ei voi tehdä.
Tavallinen ihminen huomaa eron viimeistään siinä, mihin hänen terveystietonsa tai kunnan asiakaspalvelun keskustelut päätyvät. Jos ainoa toimiva vaihtoehto on ulkomaisen jättiläisen rajapinta, aineisto lähtee Atlantin taakse. Jos avoimen mallin voi ajaa Espoossa, se ei lähde mihinkään.
Siksi Washingtonin päätökset painokertoimien viennistä ja julkaisusta osuvat kipeimmin sinne, missä vaihtoehtoja on vähiten. Piilaakson jättiläiset selviävät kummallakin mallilla. Eurooppalaiselle kehittäjälle kyse on siitä, jääkö maanosaan mitään rakennettavaa vai pelkkä laskutusosoite.
