Meksikon kansallinen autonominen yliopisto UNAM mitätöi kevään pääsykokeen tulokset ja määräsi noin 58 000 hakijaa tekemään kokeen uudelleen. Syynä ei ollut tietomurto eikä palvelinkatko, vaan tilasto, joka näytti liian hyvältä ollakseen totta.
Yliopisto järjesti pääsykokeensa ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa. Touko- ja kesäkuussa kolmena viikonloppuna tehtiin 158 727 koesuoritusta. Tulokset julkaistiin 17. heinäkuuta, ja pian sen jälkeen UNAM:n omat luvut alkoivat näyttää oudoilta.
Vuosina 2021–2025 keskimäärin 3,5 prosenttia osallistujista sai vähintään 100 oikeaa vastausta. Tänä vuonna osuus oli 16,3 prosenttia. Kärjessä ero oli vielä jyrkempi: yli 110 oikeaa vastausta saaneita oli aiemmin 0,9 prosenttia, nyt 5,5 prosenttia.
Kuusinkertaistuminen yhdessä vuodessa ei selity sillä, että hakijat olisivat yhtäkkiä lukeneet ahkerammin. Yliopisto tutkii kolmea selitystä: koekysymykset vuotivat reaaliajassa, hakijat käyttivät tekoälyä vastaamiseen, tai molemmat tapahtuivat yhtä aikaa.
Kokeen etävalvonnasta vastasi meksikolainen Territorium Life, jonka sopimuksen arvo oli enintään 101,7 miljoonaa pesoa eli noin viisi miljoonaa euroa. Sopimus lupasi reaaliaikaista valvontaa, henkilöllisyyden varmistusta ja automaattisia työkaluja, jotka tunnistavat poikkeavaa käytöstä.
Tekoälyvalvonta ei käytännössä valvo ketään. Se merkitsee. Ohjelmisto seuraa kameraa, mikrofonia ja koneen näyttöä, ja kun jokin poikkeaa odotetusta – katse kääntyy toistuvasti sivuun, huoneessa kuuluu toinen ääni, selaimessa avautuu jotain – se tuottaa hälytyksen. Hälytys ei ole todiste vaan lippu, jonka ihmisen pitää käydä läpi.
Juuri siinä kohtaa ketju katkesi. Sopimuksen mukaan yhtä valvojaa kohti sai olla enintään 150 hakijaa. Yksi ihminen vastasi siis 150 samanaikaisen koesuorituksen hälytysvirrasta. Se ei ole valvontaa vaan hälytysten vastaanottamista.
Tässä on automaattisen valvonnan perusongelma tiivistettynä. Havainnointi skaalautuu lähes rajattomasti, harkinta ei. Ohjelmisto pystyy seuraamaan 150:tä ruutua yhtä aikaa, ihminen ei ehdi arvioida 150:tä ihmistä yhtä aikaa. Kun hälytyksiä tulee enemmän kuin niitä ehtii avata, ne muuttuvat taustakohinaksi.
Noin kaksi prosenttia suorituksista mitätöitiin suoraan. Valvonta oli merkinnyt niissä puhelimen käyttöä, ulkopuolista apua tai sen, että kokeen teki joku muu kuin hakija itse. Loput epäilyt jäivät tilastoiksi, joita ei voi kohdistaa kehenkään yksittäiseen ihmiseen.
“Pyydän anteeksi hakijoilta, jotka oli alustavasti hyväksytty. Tämä toimenpide on kuitenkin välttämätön, jotta voimme taata läpinäkyvyyden, antaa varmuuden ja varmistaa, että pääsy yliopistoon on tasapuolinen.”
Rehellinen hakija maksaa laskun
Uusintakoe koskee kahta ryhmää: niitä, joille oli jo ilmoitettu hyväksymisestä, ja niitä, jotka hylättiin mutta joiden pistemäärä ylitti aiempien vuosien alimman hyväksytyn rajan. Yhteensä noin 58 000 ihmistä. Uusi koe tehdään kynällä ja paperilla valvotussa salissa.
Valtaosa heistä ei tehnyt mitään väärää. He saivat heinäkuun puolivälissä tiedon hyväksymisestä, tekivät sen varaan päätöksiä muutosta, työpaikoista ja rahoituksesta, ja kaksi viikkoa myöhemmin kuulivat, ettei tulos enää päde. Uuden kokeen ajankohtaa ei ole vielä kerrottu.
Kollektiivinen rangaistus ei ole tässä julmuutta vaan seuraus. Kun valvontajärjestelmä ei tuota näyttöä yksittäisistä ihmisistä, ainoa jäljelle jäävä keino on mitätöidä kaikki. Epäluotettava valvonta ei siis pelkästään päästä huijareita läpi. Se pakottaa rankaisemaan myös rehellisiä, koska heitä ei pystytä erottamaan muista.
Sama tekniikka on käytössä Suomessa
Suomalaiset korkeakoulut eivät järjestä valintakokeitaan etävalvonnassa. Ammattikorkeakoulujen valintakoe ja yliopistojen valintakokeet tehdään valvotuissa tiloissa, vaikka itse koe on digitaalinen. Opintojen aikana tilanne on toinen: verkkotenttejä valvotaan etänä ohjelmistoilla, esimerkiksi Laureassa on käytössä Proctorio, joka seuraa opiskelijan kameraa ja konetta tentin ajan.
Samaa logiikkaa käytetään rekrytoinnissa. Etäkokeisiin ja soveltuvuustesteihin liitetään valvontaohjelmistoja, ja hakemusten läpikäyntiin tekoälyn tunnistustyökaluja. Molemmissa lopputulos on sama: kone antaa todennäköisyyden, ihminen tekee päätöksen. Jos päätöksentekijöitä on liian vähän, todennäköisyydestä tulee päätös.
Tekstintunnistuksessa virhe osuu toiseen suuntaan. Tekoälyn kirjoittamaa tekstiä tunnistavat työkalut antavat arvion, eivät todistetta, ja väärä osuma kohdistuu opiskelijaan joka ei ole tehnyt mitään. Hälytys ei ole tuomio, mutta sitä kohdellaan helposti sellaisena. AI Suomi kertoi aiemmin tapauksesta, jossa tekoälyvalvonnan hälytys päättyi opettajan kohdalla käsirautoihin.
Mitä etävalvonta oikeasti tekee
Valvontaohjelmisto tarkistaa henkilöllisyyden, lukitsee selaimen ja seuraa kameraa, mikrofonia ja näyttöä. Se ei päätä huijaamisesta, vaan merkitsee poikkeamat: katseen suunnan, taustaäänet, toisen laitteen. Merkinnät menevät ihmiselle arvioitavaksi. Järjestelmän luotettavuus ratkeaa siinä, ehtiikö kukaan katsoa niitä.
UNAM:n tekninen komitea suositteli paluuta paperiin. Rehtori Lomelí korosti, ettei kyse ole uudesta pääsykokeesta vaan kontrollikokeesta: tarkoitus on varmistaa, että hyväksytyt tekivät työn itse eivätkä saaneet apua.
Kalleinta tässä ei ollut ohjelmisto. Runsaat sata miljoonaa pesoa riitti tekoälyyn, henkilöllisyyden varmistukseen ja tallenteiden säilytykseen, mutta harkinta hinnoiteltiin yhteen ihmiseen 150:tä hakijaa kohti. Kun organisaatio ostaa automaattista valvontaa, ratkaiseva kysymys ei ole mitä järjestelmä havaitsee, vaan kuinka monta ihmistä palkataan katsomaan havaintoja. Siihen lukuun 58 000 meksikolaista hakijaa saa nyt vastauksen omalla ajallaan.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
